Rouva Einsteinin varjossa?

Rouva Einstein valottaa tieteenhistoriaa naisnäkökulmasta. Mileva ”Mitza” Marić on aina ollut erilainen kuin muut tytöt. Vuonna 1896 hän opiskelee ainoana naisena fysiikkaa Zürichin yliopistossa Sveitsissä. Hänen on helpompi ymmärtää matemaattisia yhtälöitä kuin ihmissuhteita. Eräs opiskelukaveri alkaa piirittää häntä. Loppu on historiaa.

Lupauksesta yhteisestä tutkijanurasta huolimatta Albert Einstein kerää itselleen kunniaa, samaan aikaan kun Mileva yrittää parsia kokoon sivuraiteille lähtenyttä elämäänsä. Huoleton Albert ja tunnollinen Mileva menevät kuitenkin naimisiin kaikkia todennäköisyyksiä vastaan ja vastalauseista huolimatta. Itävalta-Unkarin itäisiltä alueilta Serbiasta tullut Mileva ei miellytä saksalaisen Albertin sukua, etenkään äitiä, joka on näkyvästi liittoa vastaan.

Kirjailija Marie Benedict on asianajaja, joka on opiskellut myös historiaa ja taidehistoriaa. Hän on kirjoittanut useita kirjoja historian unohdetuista naisista. Alkaessaan kirjoittaa kirjaansa Rouva Einstein (The Other Einstein) hän ei tiennyt sen enempää kuin suuri yleisökään Albert Einsteinista. Hänen ensimmäinen vaimonsa Mileva oli jäänyt hämärän peittoon, vaikka olikin etevä matemaatikko ja fyysikko.

Benedict alkoi pohtia, oliko Mileva miehensä menestyksen takana ja jos oli, niin missä määrin. Hän otti selvää asioista ja sai tietää uusia asioita pariskunnan kirjeenvaihdon kautta. Kirjeet kertovat, kuinka opiskelukavereista tuli rakastavaisia ja kuinka Mileva pikku hiljaa jäi ajan tieteellisten keskustelujen, joiden polttopisteessä hän oli ollut, ulkopuolelle ja sivustakatsojaksi. Mutta oliko hän avustanut miestään monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden kehittämisessä kuten jotkut väittivät?

Mileva ei missään tapauksessa ollut mikään alaviite Albertin elämässä. Hän pärjäsi hyvin ellei erinomaisesti vain miehille tarkoitetussa sveitsiläisessä yliopistossa. Lopulta hän luopui akateemisesta kunnianhimostaan ja jatkoi äitinä ja miehensä tukijana monet vuodet. Rouva Einstein on teos, joka asettaa Einsteinin ja hänen suhteellisuusteoriansa aivan uuteen valoon.

Einsteinilla on suuri merkitys tieteenhistoriassa ja koko ihmiskunnan historiassa, mutta on totta tosiaan mielenkiintoinen kysymys, mikä hänen vaimonsa rooli on siinä. Benedict maalaa kuvan tunnekylmästä miehestä, joka ei välittänyt ensimmäisestä lapsestaan, joka syntyi avioliiton ulkopuolella ja tämän mahdollisesta kuolemasta Serbiassa, Milevan vanhempien luona.

Lopulta Einstein alkoi tapailla Berliinissä Elsa-serkkuaan, mikä johti Milevan ja Albertin avioliiton kariutumiseen lopullisesti. Nuoresta, hurmaavasta ja hieman ilkikurisesta, omilla ehdoillaan aina eläneestä fysiikan opiskelijasta oli tullut monen eri yliopiston professori ja alan johtava, kansainvälisesti tunnettu tiedemies.

Milevalla ei ollut enää mitään roolia hänen elämässään, ja lopulta muu perhe matkusti Berliinistä takaisin Zürichiin. Lapset jäivät äidilleen, ja erikoista oli, että Nobel-palkintorahat annettiin aina hänelle ja lapsille, Milevan vaatimuksesta. Se taas herätti kysymyksen siitä, mikä tämän rooli oli suhteellisuusteorian synnyssä.

Kirja Rouva Einstein herättää Milevan henkiin kiehtovalla mutta myös kyseenalaisella tavalla. Koska kyseessä on kaunokirja, minkään ei tarvitse olla totta ja silti kirjailija vihjaa, että paljon siitä on totta perustuen tähän asiakirja-arkistoon.

Lopussa Albert Einsteinista maalataan suorastaan hirviömäinen kuva. Hän näyttäytyy miehenä, jolle ura on kaikista tärkeintä. Mileva oli Albertille vain alaviite, vaikka näin ei välttämättä ollut, mitä tulee tieteellisiin teorioihin. Mutta oliko rouva Einsteinin rooli todella niin merkittävä kuin mitä kirja antaa ymmärtää? Voidakseni vastata kysymykseen, minun pitäisi lukea aiheesta lisää.

Kirjailijan johtopäätös siitä, että Mileva keksi junavertauksen ja suhteellisuusteorian on uskalias. Täytyy myös kysyä, onko se totta, että Einstein pyyhki hänen nimensä pois tieteellisistä julkaisuista. Ne ovat rajuja syytöksiä. Herää kysymys siitä, miten historiallisia henkilöitä saa käyttää.

Milevan elämä oli vaikea. Lapsuudessa häntä kiusattiin ontumisensa takia. Hän ei ollut koskaan niin kuin muut tytöt. Mutta hän oli huippuälykäs ja matemaattisesti lahjakas, jääden lopulta Einsteinin varjoon. Tähän vaikutti raskaaksi tuleminen opintojen loppuvaiheessa, eikä Mileva suorittanut lopputenttejä.

Kirjailijan mielestä se johtui raskauspahoinvoinnista ja Lieserlin kohtalosta. Tytär mitä ilmeisimmin kuoli tulirokkoon. Kirja sopii historiasta, tieteestä ja naisen asemasta perheessä ja yhteiskunnassa kiinnostuneille. Kirja on ajankuva toissavuosisadan vaihteesta. Se on kirjoitettu sympaattisesti. Siihen on helppo eläytyä. Jossakin kohtaa olisin itse oikaissut, jotta kirjasta olisi tullut lyhyempi (351 sivua).

Benedictin kuva Albertista on synkkä. Mutta tekeekö se oikeutta tälle Einsteinin pariskunnalle? Ensimmäisen vaimon todellisesta panoksesta Einsteinin teorioiden sisältöön ei ole mitään vahvaa näyttöä. Kysymysmerkiksi kuitenkin jää, miksi Mileva Marić luopui kaikesta tutkimustyöstä. Ja työskentelikö hän miehensä kanssa, kuten Curiet?

Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan. Mutta silti Mileva ajattelee kirjan Rouva Einstein lopussa. “Minun ei tarvitse muuttaa mitään. Koska minä olen juna. Minä kuljen nopeammin kuin valo, ja kellon viisarit kulkevat taaksepäin. Minä näen oman Lieserlini.” Kunpa aika todella voisi kulkea taaksepäin.

Kirj. Tea Holm, FT, TM

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s