Elämäntaito

Purrfulness: Kissamainen Mindfulness

Purrfulness: Kissamainen Mindfulness: Yhdeksän tassunaskelta tietoiseen läsnäoloon opettaa läsnäolon merkitystä kissojen avulla. Teos kertoo myös kissoista sekä lempeästä, tietoisesta läsnäolosta, Mindfulnessista.

Kirjailija Eeva-Liisa Kauhanen on ekonomi ja Mindfulness-ohjaaja. Hän kirjoittaa lukijaystävällisesti kuljettaen lukijansa tassunaskel tassunaskeleelta kissamaisen Mindfulnessin maailmaan.

Koska minulla ei ole kissaa (mieheni kissa-allergian vuoksi), vaan koira, sai lukukokemus pohtimaan sitä, mitä on olla kissa- tai koiraihminen ja voiko teoksesta hyötyä, jos ei ole kissaihminen (ts. kissan omistaja) mutta pitää eläimistä ja luonnosta.

Yhdeksän tassunaskeleen Purrfulness

Kirjaa lukiessa kävi pian selväksi, ettei kyse ole vain läsnäolosta vaan isommasta kokonaisuudesta nimeltä kokonaisvaltainen hyvinvointi. Huomasin, että saan kirjasta ihan oikeita vinkkejä stressin vähentämiseen ja rauhoittumiseen sekä huonojen ajatusketjujen (mm. märehtiminen, tulevaisuudesta huolehtiminen) jäljittämiseen ja sitä kautta oman mielen tyynnyttämiseen.

Vaikka teos Purrfulness toimii kissamaisessa hengessä, se sopii kenelle tahansa entistä lempeämmästä läsnäolosta ja elämäntavasta kiinnostuneelle. Kyse on vain uudenlaisesta lähestymistavasta läsnäoloharjoituksiin. Läsnäoloa voi harjoittaa spontaanisti arjessa bussissa tai oman kodin rauhassa.

Harjoituksia voi tehdä myös ennakoiden tietyssä aikataulussa, mutta suorittaminen ja Mindfulness eivät sovi yhteen. Lyhytkin hetki tietoista läsnäoloa on aivoille tärkeä tauko ja hyvä stressinkesyttäjä.

Harjoituksia voi tehdä oman kissan kanssa. Yhdeksän tassunjäljen Purrfulness perustuu kissan erityislaatuisiin ominaisuuksiin, jotka tekevät kissasta kissan.

Kun meditaatio ja luonto kohtaavat

Kissoilla on luonnostaan monia ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erinomaisia läsnäolon opettajia sekä tassutukihenkilöitä. Luonto ja eläimet vaikuttavat ihmiseen virkistävästi tai rauhoittavasti sekä parantavasti. Luonnon hyvää tekevä vaikutus ihmiseen on yksi kirjan Purrfulness kantavista voimista.

Kissoista voi ja kannattaa ottaa mallia. Lyhytkin harjoitus auttaa pysäyttämään mielen kuohunnan ja antamaan aivoille niiden kaipaaman virkistys- ja lepotauon. Tietoinen tassuttelu tekee hyvää. Eläimet rauhoittavat vain olemalla olemassa.

Tarkasti ottaen ei tiedetä, milloin villikissasta tuli kesykissa, mutta ihmisten ja kesyyntyneen villikissan vuorovaikutus on kestänyt vuosituhansia, vähintään 11 000 vuotta. Ihminen palvelee kissaa, koska kissa ei ole laumaeläin.

Ennen vanhaan kissat pitivät rottakannan kurissa. Ne olivat työkissoja maaseudulla. Nyt ne kehräävät ja jopa parantavat ihmistä.

Kissa- ja koiraihmiset?

Onko olemassa oikeasti kissa- ja koiraihmisiä? On olemassa ihmisiä, jotka tykkäävät enemmän koirista kuin kissoista ja päinvastoin. Kissaihmisten on uskottu olevan introverttejä ja herkkiä, siinä missä koiraihmisten on uskottu olevan sosiaalisia ja aktiivisia. Tämä karkea jaottelu ei pidä aina paikkansa.

Kissa ei palvele omistajaansa kuten koira, mutta se voi aistia ihmisen tunnetiloja. Nykyään yhä useampi kissa saa elää siistiä sisäkissan elämää seuraeläimenä sekä näyttely- ja jalostuskäytössä. Tuholaistorjunnan ammattilaisiakin vielä on kissojen keskuudessa, mutta kissoista on tullut kaupunkiympäristöissä jonkinlaisia sisustuselementtejä ja pehmoleluja.

Oikeasti ne ovat pieniä petoeläimiä. Kissa on saalistaja, jossa asuu yhä kesytön metsästäjänluonto. Tutkimusten mukaan kissoilla on parantava vaikutus. Kissan silittely vähentää stressiä ja hengenahdistusta sekä alentaa verenpainetta. Kissalliset ihmiset ovat myös terveempiä kuin kissattomat.

Kissasta on tassuterapeutiksi

Kissa voi aistia ihmisen terveydentilan ja myös lähestyvän kuoleman, mikä perustunee sen hajuaistiin. Sairaus aiheuttaa muutoksia muun muassa virtsan, hengityksen ja hien hajuun. Kissa voi tunnistaa tutun ihmisen käyttäytymisessä jotain poikkeuksellista kivun vuoksi. Joskus puhutaan kissan kuudennesta aistista, vaistosta.

Kissat voivatkin ikään kuin tietää, milloin ihminen on kipeä ja “tehdä tilaa” sairastaa. Kerrotaan vanhainkotikissoista, jotka ennakoivat asukkaiden kuolemia esimerkiksi menemällä nukkumaan kuolevan viereen. Kissa saattaa vanhuksen rajan taa.

Kissojen on sanottu näkevän eri ulottuvuuksiin. Joskus ne katselevat jotain sellaista, mitä ihminen ei näe. Kissa alkaa katseellaan seurata jotain ilmassa. Kissojen onkin uskottu näkevän kuolleita. Kissa- ja koiraihmisille lienee tuttuja myös kokemukset, joissa edesmennyt lemmikkieläin on käpertynyt jalkopäähän tai hypännyt sänkyyn ja jopa kehrännyt (tai haukahtanut).

Voiko hyväksyvästä, tietoisesta läsnäolosta olla haittaa?

Olen lukenut, että Mindfulness ei aina auta tai edes sovi kaikille. Oma kokemukseni tästä kirjasta on vain positiivinen, on sitten kissaihminen tai ei. Kirja Purrfulness ei pakota, eikä käske suorittamaan. Se kehoittaa: “Hyväksy jo tapahtunut!”

Sekin on hyvää, että hyväksyminen vapauttaa meidät “mitä jos?” -pohdinnoilta. Se auttaa hyväksymään sen, että se on jo tapahtunut. Sitä ei voi enää muuttaa. Miksi murehtia? Hyväksyminen ei tarkoita, että jokin teko olisi hyväksyttävä.

Mieli askartelee menneisyydessä niin mielellään. Onneksi asiaan voi vaikuttaa. Ja jos ei pysty nyt keskittymään, tekemään Mindfulness-harjoitusta, niin sitäkään ei kukaan vaadi.

Mindfulnessin “pimeäksi puoleksi” katsotaan se, jos se menee suorittamiseksi, mikä on silti vastoin sen ideaa. On tutkimuksia, joiden mukaan Mindfulnessista ei ole juurikaan hyötyä ja on tutkimuksia, joiden mukaan on paljonkin. Sitä on nimitetty joskus epäkunnioittavasti henkiseksi laastariksi. Jokaisen on todettava itse, auttaako Mindfulness juuri minua.

Voiko ihmisestä tulla kissa?

Lukija voi ajatella, miksi ihmisestä pitäisi tulla niin kuin kissa. Ihmisellä on äly, kissa elää vaistojensa varassa. Kyse onkin siitä, että voimme hyödyntää kissan hyviä ominaisuuksia omassa elämässämme, jos niin tahdomme. Purrfulness-kirja auttaa etenkin kissaihmistä lähestymään Mindfulnessia.

Purrfulness on myös elämäniloa. Se tuo mukanaan parempaa elämänhallintaa. Se auttaa iloitsemaan pienistä (suurista) asioista. Purrfulnessia voi tehdä ystävien kanssa. Mikset järjestäisi Purrfulness-kutsut etänä?

Kissa on selviytyjä, sinäkin voit olla sitä, on kirjan Purrfulness viesti. Kissan kuudes aisti on apuväline, joka saattaa auttaa sitä selviytymään kekseliäästi vaarasta kuin vaarasta.

Hengitys on yksi parhaista keinoista rauhoittaa ylikierroksilla käyvä mieli. Toinen asia on kehontuntemustensa tarkkaileminen. Kissalta voi oppia sen, että keho on aistittavissa. Kissat muistavat myös venytellä säännöllisesti, vaikka ovatkin laiskoja.

Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s