Tarina

Puolalaisen torimuijan palttoo on täynnä mystiikkaa ja historian havinaa

Olen osasyyllinen kirjan Puolalaisen torimuijan palttoo (Anuirmeli Sallamo-Lavi) ilmestymiseen. Tällä kirjalla on edelleen tietoisuutta muuntava vaikutus, kuten kirjan takakannessa lainauksekseni on laitettu. Esiluin sen Basam Booksia varten – ja suosittelin sitä kustantamolle, jossa toimin jonkin aikaa kustannustoimittajana.

Tähän pieneen kirjaseen, jota en ole kuitenkaan kustannustoimittanut (olen kustannustoimittanut vain tietokirjallisuutta) uppoaa aivan kokonaan, kuten kirjailija Riitta Jalonen toteaa. Puolalaisen torimuijan palttoossa lakkaa ajattelemasta ja analysoimasta, vaikka kirjoittaja itse, kertojan äänellä, niin tekeekin.

Tai oikeastaan hän kyseenalaistaa tapahtumat, joita ei oikeassa elämässä voi tapahtua. Kyselen: Onko kyse lopulta vain unesta? Onko elämä unta? Samaan aikaan kirjailija Anuirmeli Sallamo-Lavin oman elämän takaumat Liisasta, joka lobotomoitiin, pulpahtelevat pintaan, ja lopulta ei lukijakaan enää tiedä, mikä on totta tai tarua.

Ehkä hyvä niin.

Kansikuva: Puolalaisen torimuijan palttoo

Elämä on ihme

Elämä on täynnä ihmeitä ja yllätyksiä kuten tämäkin kirja, jossa Anneli siirtyy nykyajasta vuoteen 1919 Krakovaan, Puolaan, sen entiseen kuninkaalliseen pääkaupunkiin. Torielämä tuntuu niin todelta, samoin kuin siirtyminen kellarivessan kautta toiseen todellisuuteen. Juutalaiset elävät omaa elämäänsä siellä 100 vuotta sitten — samaan aikaan, kun Anneli seikkailee vuosissa 1945 (Kotkassa) sekä 2019 (Krakovassa).

Totta kai tämäntyyppisen teoksen lukeminen vaatii oman mielikuvituksensa venyttämistä, miksei myös ajalla ja avaruudella sekä suhteellisuusteorialla leikkimistä. Antautumista ajatusleikkiin. Mutta jotenkin kummallisesti sitä kaikkea ei tarvitse ajatella sen enempää. Mitään ei tarvitse ymmärtää tai tajuta, ellei itse tahdo. Tarina kuljettaa lukijaansa kädestä pitäen.

Silmäni liimautuvat paperiin, sanat juoksevat kilpaa ymmärrykseni alla. Puolalaisen torimuijan palttoo on teos, joka toki saa minut pohtimaan sitä, mitä on aika, mitä on elämä, onko meillä vapaata tahtoa, olisivatko asiat voineet mennä toisin ja niin edelleen, mutta siltikin homman juju on jossakin ihan muualla.

Anuirmeli Sallamo-Lavin kerronta on se, mikä tekee kaiken eläväksi, ja juoni on ikään kuin vain sivutuote tai vaikuttaa sellaiselta, koska vaikka tarinakin imaisee mukaansa, niin kirjoitustapa on se, joka saattelee minut toiseen todellisuuteen. Ihan sama mistä Sallamo-Lavi kirjoittaa.

Puolalaisen torimuijan palttoo on niin soljuvaa ja vahvaa sekä sisäänsä kuplaan sulkevaa tekstiä, että sitä melkein sanoo höh, kun se kaikki loppuu, eikö tässä ole enempää sivuja? Niitä on vajaat sata, mutta olen ymmärtänyt, että jatkoa on luvassa. (EDIT: Jatko-osa ilmestyy nimellä Venäläisen mystikon savukerasia. Kirjan kansi on hieno!)

Kirjailijasta ja kertomuksesta, josta totta ainakin toinen puoli

Kirjailija Anuirmeli Sallamo-Lavi (s. 1963) on kirjallisuuden ammattisuomentaja, joka on suomentanut muun muassa Diana Gabaldonin Matkantekijän (Outlander, joka löytyy sarjana Netflixistä.) Sallamo-Lavi on kirjailija, kääntäjä ja mystikko sekä myös aikamatkaaja uusimmassa kirjassaan.

Kertomuksessa totta on ainakin toinen puoli, ja hyvä niin. Vaikka luin kirjan käsikirjoituksen viime vuonna ja nyt luin sen toistamiseen, niin mikään ei tuntunut tylsältä tai vanhalta tai jo koetulta tai kuluneelta paitsi ehkä se palttoo, takki. Se lienee mestarikirjoittajan merkki, että sama teksti vetoaa yhä uudestaan.

Heksagrammi on juutalaisuuden tunnus, merkki. Symbolin on uskottu suojaavan pahoilta voimilta: Magen David. Daavidintähti otettiin käyttöön ensimmäisinä vuosisatoina jaa. eli paljon kuningas Daavidin ajan jälkeen. Symbolilla on koristeltu hautakiviä, rukouskirjoja ja synagogia. Tässä teoksessa tuo tähti on ikään kuin aika-avain, ulottuvuuksien välinen avain.

Mielikuvituksella saa leikitellä. Sillä pitääkin leikitellä.

Rakastan lukea kirjoja, joihin uppoutuu kuin pumpuliin ja joihin vajoaa kuin suohon ja joihin imaistaan kuin kuplan sisälle. Sellaiset kirjat kannattelevat tätä päivää historian kautta ja tekevät maailmasta edes hetkeksi paremman paikan. Joskus se käy kärsimyksen kautta, ja lopulta kaikki käy hyvin. Niin tässäkin kertomuksessa. — Tea Holm

Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s