Tiedonjanoinen joogi ja tiedonjanoinen lukija

Matti Rautaniemen Tiedonjanoinen joogi: Mistä joogassa on kyse (2021) tipahti postiluukustani eräänä päivänä kirjailijan puumerkein. Silmäilin kirjaa alusta loppuun ja totesin, että siinä on luettavaa noin 360 sivua.

Koska olen tutkinut itsekin henkisyyttä ja esoteriaa, josta pidin nyt maaliskuussa luennon Helsingin työväenopistossa, minua kiinnosti jooga erityisesti henkisestä näkökulmasta. Aavistelin jo, ettei se ollut vain kuntosalien viime vuosien trendi vaan jotakin paljon syvällisempää.

Rautaniemi toteaakin, että vaikka sitä voi olla nyt vaikea uskoa, on joogalla historiallisesti enemmän tekemistä salatieteiden kuin terveysliikunnan kanssa. Häntä itseään joogan pariin innoitti etenkin Jung.

Kirjassaan Tiedonjanoinen joogi Matti Rautaniemi valottaa omaa joogapolkuaan mutkineen kaikkineen. Joogaa alkoi jossakin vaiheessa tulla häntä vastaan vähän kaikkialla aikakauslehdistä kirjoihin. Mutta aikakauslehtien jutuilla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matti etsi.

Mitä hän sitten etsi? Tietoa itsetuntemuksesta ja psyyken syvyyksistä. Pelkät terveet elämäntavat tai asanat eivät olleet riittävää joogatietoutta. Ne olivat vain jäävuoren huippu. Joogatarjontaa oli paljon, ja joogakoulujen mainokset kaupittelivat hyvinvointia ja valaistumista.

Valaistumista? Koska Matti Rautaniemi opiskeli uskontotiedettä Helsingin yliopistossa, hän yritti saada akateemisen kirjallisuuden vastaamaan kysymyksiinsä joogasta, mutta sekään ei auttanut. (Tässä kohtaa lukija jo miettii, että löytääkö se Matti koskaan sitä, mitä etsii.)

Tässä kohtaa vastaan tuli Mircea Eliaden klassikkoteos Yoga. Sitten Matti kuuli Aatma-divarissa keskustelun, jossa mainittiin Helsingissä oleva joogakoulu. Sinne siis!

Elettiin vuotta 2005. Rautaniemeä kiinnosti erityisesti joogan filosofia, sen historia sekä kysymys siitä, mikä jooga oli alkuperäistä joogaa. Joogaopettajien epämääräiset vastaukset johtivat hänet taas akateemiseen maailmaan.

Jooga oli keskitty uudelleen lännessä. Mutta mitä se oli (ollut) Intiassa? “Aloin vähitellen ymmärtää, että se, mitä joogalla tarkoitettiin joogafilosofian lähteissä, oli yksi asia. Se, mitä tämän päivän joogasaleilla tehtiin, oli toinen.”

Matti matkusti Intiaan, mikä oli eräänlainen kulttuurishokki. Käsitykset maailmasta muuttuivat sillä matkalla. Hän tapasi Gangesilla askeetikkoja, silmänkääntäjiä, pummeja ja pyhimyksiä. Ja hän havaitsi, että joogasta oli tullut kauppatavaraa, myös Intiassa.

Matti toteaa, ettei se matka vastannut ainoaankaan kysymykseen. Mutta jano joogaan ei sammunut. Elämänjano ei sammunut. Innostus mitä ilmeisimmin paistoi etsijän silmistä, kunnes hän löytäisi etsimänsä ja innostuisi lisää.

Lukija saa itse ottaa selvää, miten Matin käy. Löytääkö hän vastauksia kysymyksiinsä. Näitä ovat muun muassa kysymykset: Mitä Instagram-joogeista “pitäisi” ajatella? Voiko guruihin luottaa? Onko jooga muutakin kuin tehokasta jumppaa?

Matti Rautaniemeltä on aiemmin ilmestynyt teos Erakkomajoista kuntosaleille joogan historiasta. Se on myös mieltä ylentävää luettavaa. Mutta oma matka on aivan yhtä mielenkiintoinen käänteineen kaikkineen.

Mattia eteepäin kuljettivat kysymykset, joita hän osasi ja myös uskalsi kysyä. Moni henkinen etsijä etsii nuorena gurua, niin Mattikin. Sellaista ihmettä ei ole tapahtunut, teos Tiedonjanoinen joogi paljastaa jo alkumetreillä. Sen sijaan paljon muuta on löytynyt, ja miksei Matti Rautaniemi voisi olla tällainen guru, henkinen opettaja, lukijalleen.

Jos ei halua päästä perille, on jatkettava matkaa. Ehkä elämä on ikuista opiskelua. Ainakin minun mieleni levottomuudelle se sopii. Etsijän sydän tunnistaa toisen etsijän sydämen. Matti Rautaniemen tutkimukset eivät vuosien varrella keskittyneet vain joogaan vaan myös muihin henkisiin harjoituksiin.

Pidän Rautaniemen lähestysmitavassa sen käytännöllisyydestä. Yleensä moni akateemisesti kiinnostava asia jää teorian tasolle. Mutta Matti ei jätä ketään kylmäksi. Hän kokeilee, testaa, ja hengittää itse henkisiä traditioita. Sen jälkeen hän vasta tarjoilee oppimansa muille ihmisille.

Totta on, ettei teoria riitä. Siitä ei oikeasti tiedä mitään, jos ei ole itse kokeillut. Sekä kirjoittajaa että lukijaa ajaa eteenpäin ja takaa tiedonjano, joka itsessään on matka, josta muodostuu oma päämäärä.

Rautaniemi kutsuu sitä kysymysten viitoittamaksi poluksi. Jotkut haluavat olla varmoja kaikesta. Mustavalkoisuus tuo turvaa. Rautaniemelle matkallaolo on kotonaoloa. Tutkiminen on yhtä kuin harjoitus, vapaa-ajattelu on yhtä kuin näkökulma.

Nostan hattua!

Tiedonjanoinen joogi perustuu artikkeleihin, jotka Rautaniemi on kirjoittanut vuosina 2015-2020. Osa on julkaistu blogeissa, osa lehdissä. Mukana on sekä tietoa että kysymysmerkkejä. Pidän siitä, että aineisto on monipuolista ja että se myös haastaa ja jopa ärsyttää.

Hyvä tutkimus tekeekin juuri niin. Se (uskaltaa) esittää erilaisia näkemyksiä, ristiriitojakin, jotta ne voisi keriä auki kuin lankakerän. Matti Rautaniemi on peräänkuuluttanut älyllistä joogakulttuuria. Asioita tulisi myös analysoida, niistä tulisi voida keskustella. Entä jos kyse ei olekaan vain fiiliksistä?

Hyvän olon tavoittelussa ei ole mitään vikaa, mutta Tiedonjanoinen joogi: Mistä joogassa on kyse on tarkoitettu lukijalle, joka haluaa paitsi harjoittaa joogaa myös tietää siitä kaiken tai mahdollisimman paljon. Kirjaa voi lukea valikoivasti tietyistä luvuista tai sitten alusta loppuun, kuten minulla on tapana.

Jooga itsessään on vaikeasti määriteltävä asia, aivan kuten mikä tahansa katsomus tai uskontokin. Se vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta kun alkaa tutkia asiaa, huomaa äkkiä olevansa keskellä monimuotoista ja -säikeistä ilmiötä.

Joogan takana on intialaisen filosofian koulukunta, joka opettaa sekä mielen että ruumiin hallintaa. Sanalla voidaan tarkoittaa myös tiettyjä asento- ja hengitysharjoituksia. Kyseisellä sanalla on useita merkityksiä, kuten yhteys tai eheys.

Lukiessa koen siirtyväni pintaa syvemmälle: tietoon perimmäisestä todellisuudesta. Tuo tieto on luonteeltaan sellaista, että se herkästi pakenee teoriaa, joka on usein tiedon määritelmä. Joogan määritelmä muuttuu jatkuvasti, niin minäkin.

Rautaniemi käsittelee tulevilla sivuilla muun muassa tantraa (esoteriana), joogatyylejä ja -suuntauksia, joogan sovelluksia, joogabrändejä, joogan taustalla olevaa filosofiaa ja elämäntapaa sekä asanoiden taustaa. Asanat ovat vain osa joogaa, sen välineitä, kuten meditaatiokin.

Lukija saa tietää, mikä on “valon peite”, mistä joogisessa mietiskelyssä todella on kyse ja mikä on joogaharjoituksen päämäärä jne. Tiedonjanoinen joogi vilisee lainasanoja, joita en yritäkään pitää mielessä. Pääasia on, että pääsen perille perimmäisestä ideasta.

Tiesitkö, että jooga on rituaali? Ja että jooga on toimintaa, jolla on aina päämäärä, joka ei välttämättä ole sama kuin kuntokeskuksesi markkinoima? Teoksen mukana pääsee mukaan joogajatkumoon, jonka toisessa päässä on psykofyysiikka ja toisessa päässä metafysiikka.

Jooga on sivistystä, tietoa, harjoitusta, toimintaa, historiaa, filosofiaa, hyvinvointia, tyylilaji tai jotain muuta. Jooga ei ole tuote, ostos, vaan matka, jota jatkan niin mielelläni, mielessäni. Jään pohtimaan joogan ikivanhoja juuria ja käsitän, ettei nykyjoogalla ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa.

Ne voivat silti tulla juttuun!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s