Kuolemanrajatutkimus: tiede kohtaa Aikain viisauden ja muita kirjoituksia (Antti Savinainen)

Kuolemanrajatutkimus: tiede kohtaa Aikain viisauden ja muita kirjoituksia (2021) käsittelee nimensä mukaisesti kuolemanraja-asioita teosofisesta näkökulmasta.

Kirja vastaa sellaisiin kysymyksiin kuten: Mitä teosofiset opit karmasta ja jälleensyntymisestä ovat ja tarkoittavat? Mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen? Millaista on esoteerinen kristinusko? Kohtaavatko tiede ja teosofia kuten aikaisemmin ajateltiin (mm. Blavatsky)? Savinainen pohtii muun muassa näitä kysymyksiä artikkelikokoelmassaan ruusuristiläisestä näkökulmasta.

Savinainen on filosofian tohtori fysiikan alalta. Hänen kiinnostuksenkohteensa on tieteen ja teosofian rajapinta. Lähestymistapa on sinänsä mielenkiintoinen, koska teosofia omana aikanaan vastasi samoihin kysymyksiin kuin tiedekin mutta omalla tavallaan.

Korkeampi itse kaiken taustalla

Kirja alkaa esipuheella, jossa kerrotaan niin ikään teosofisesta seurasta ja kirjan sisällöstä. Sitten siirrytään ruusuristiläiseen teosofiaan jälleensyntymisen näkökulmasta. Teosofit mieltävät, että on olemassa kaksi kuolemaa. Kuolevainen persoona koostuu fyysis-eettetisestä ruumiista ja astraali-mentaalisesta sielusta. Kuolematon ihmisessä sisältyy hänen henkeensä, jota teosofia kutsuu korkeammaksi minäksi tai itseksi. Kun ihminen kuolee, hän teosofisen opin mukaisesti jättää fyysis-eetterisen päällystakkinsa tai verhonsa ja elää sielunmaailmassa tunteidensa armoilla. Myöhemmin tunteet (ja ajatukset) puhdistuvat, mikä mahdollistaa sen, että tulee toinen kuolema. Se vie ihmisen henkilökohtaiseen taivaaseen.

Mikä tai kuka jälleensyntyy? Teosofiassa ja ruusuristiläisyydessä sielu on kuolevainen. Persoona ei jälleensynny. H. P. Blavatskyn mukaan korkeampi minä ikään kuin kasvattaa uuden persoonallisuuden kuhunkin elämään. Toisin sanoen taustalla on aina “jotakin”. Persoonallisuudet luovat karmaa, omaa karmaansa. Kukin persoonallisuus on heijastus korkeammasta itsestä, joka ei siis tyhjene persoonallisuuteen. Vain osa vanhasta karmasta inkarnoituu, ja inkarnoituminen lakkaa, kun karman vaikutus lakkaa. Kaikki tapahtumat tallentuvat maailmankaikkeuden muistiin: akashaan.

Karman monet kasvot: “velka”

Savinainen esittelee myös erilaisia karmakäsityksiä. Itämaisesta ajattelusta tunnetaan karmallinen tase. Se määrää, minkälaisiin oloihin ihminen syntyy uudessa elämässä. Ihminen kohtaa omat vanhat tekonsa monissa elämissä. Osa asioista pystyy piilossa, kunnes olosuhteet mahdollistavat tämän “sovitustyön”. Karmasta on kuitenkin mahdollista vapautua. Karman lajeja ovat muun muassa hyvityskarma ja kehityskarma sekä psykologinen karma. Se, ettei muista entistä elämäänsä, voi olla hämmentävää ja toimia hyvänä vasta-argumenttina jälleensyntymisuskolle.

Nykyisen elämän vastoinkäymiset ovat aikaisempien elämien karmojen tulosta. Länsimaisen ihmisen mielestä tämä on ongelmallista, koska ihmisen tulisi aina tietää, mistä häntä rangaistaan. Kuitenkin teosofisen näkemyksen mukaan ihminen tässä korkeammassa tajunnantilassaan hyväksyy aina tulevan elämänsä karman: kohtalonsa. Karma voidaan mieltää myös armona, koska se on tilaisuus yrittää uudestaan ja pyrkiä kohti täyden ihmisen ihannetta. Kehityskarma sisältää kosmisen kehitysperiaatteen toistuvien fyysisten inkarnaatioiden kautta. Karma on siten kosminen kasvatusperiaate.

Monimuuttujaongelma

Savinaisen mukaan voi vain kuvitella, minkälainen monimuuttujaongelma kaikkien näiden karman eri tasojen yhteensovittaminen on kunkin omassa elämässä. Teosofian näkökulmasta jopa ajattelulla on karmalliset seuraukset. Pekka Ervast totesi, että jos ja kun ajatuksemme vaikuttavat toisiin, siitä seuraa aina karmaa meille. Ajatus on myös teon synnyttäjä. Ajattelija voi saada hyvää karmaa ajattelemalla hyvää toisista ihmisistä. Rakkaus auttaa lievittämään lähimmäistensä kärsimystä. Sekin ,että jättää hyvän teon tekemättä, jos voisi sen tehdä, on teko: karmallinen teko. Sillä on nimittäin tietty seuraus.

Savinainen tuo esiin myös mielenkiintoisen näkökulman siitä, että jos itse vaadimme silmän silmästä ja hampaan hampaasta, niin myös meitä itseämme kohdellaan samalla lainalaisuudella. Jos taas annamme anteeksi, kuten Jeesus Vuorisaarnassaan esittää, karma voi jopa loppua omalta kohdaltamme. Kyse on armosta, ei kostosta. Anteeksiannon vaikutuksen voi siten kokea jo tässä elämässä, samoin kuin omasta karmasta vapautumisen, ainakin jossakin määrin. Karman voi ymmärtää hyvänä ystävänä, joka auttaa meitä luopumaan itsekkyydestämme. Koska persoonallisen onnen kaipuu on niin syvällä meissä, se ei ole helppoa. Pekka Ervast oli sitä mieltä, ettei karmaa välttämättä tarvitse tasapainottaa kärsimällä.

Uskonpuhdistuksia

Kirjassa Kuolemanrajatutkimus käsitellään myös uskonpuhdistuksen teemaa modernista näkökulmasta. Alkukirkkohan oli aidosti moniääninen. Katolinen kirkko joutui näkemään paljon vaivaa kitkeäkseen tietyt heresiat, harhaopit. Gnostilaiset virtaukset tukahdutettiin. Niiden henkiin herättäminen jälkikäteen on vaikeaa. Useimmat kirkot katsovat, ettei kristinusko ole sisällöllisesti oikeaa, ellei usko Jeesuksen sijaissovitukseen. Pelastus ei myöskään ole mahdollinen. Teosofia haastoi kristillisten kirkkojen käsityksen kuolemanjälkeisestä elämästä. Sen mukaan se ei ollut tosi.

Pekka Ervast esitti esoteerisen kristinuskon mukaisen etiikan, joka perustui myös hänen omiin henkisiin kokemuksiinsa. Blavatskya mukaillen hän päätti puhdistaa oman uskontonsa: kristinuskon. Ervastin käsitys uudesta uskonpuhdistuksesta koski ruusuristiläisyyttä. Vanhatestamentilliset käskyt kurittomien lasten kivittämisestä tai kansanmurhista Jumalan nimissä eivät sopineet modernin ihmisen oikeustajuun. Kirkolliskokouksissa muotoiltiin nykyisen kristinopin perusteet, mutta teosofia haastoi ne omana aikanaan. Kirkolliskokousten ja dogmien sijaan olisi palattava Jeesuksen opetukseen. Paluu alkuperäisen kristinuskon jäljille on monen esoteeris-henkisen liikkeen pyrkimys.

“Mitä ikuisen kadotuksen tilalla sitten pitäisi opettaa? Kuten Ervast sanoo: mieluiten totuus…”

Ervastin mielestä tuli opettaa Jeesuksen Vuorisaarnan viittä elämänohjetta: 1. Älä suutu. 2. Älä ole ajatuksissakaan epäpuhdas. 3. Älä vanno, vaan ole aina rehellinen. 4. Älä vastusta pahaa. 5. Älä sodi, vaan rakasta kaikkia. Ihminen on ensin totuudenetsijä, ja sen jälkeen kristitty. Oikean kristityn ei kuitenkaan ole sinänsä tarvinnut kuulla kristinuskosta, kunhan hän elää eettisesti oikein. Ervastin keskeinen opetus oli, ettei ole olemassa muuta kristinuskoa kuin Jeesuksen Kristuksen seuraaminen. (Siis moraalisesti oikean elämän eläminen.)

“Tässä suhteessa Ervastin ennustus näyttää osittain toteutuneen: jos kirkot eivät tahdo tehdä uutta uskonpuhdistusta, ne käyvät tarpeettomiksi. Ihmiset eroavat eri syistä kirkosta… Ihmiset äänestävät jaloillaan. Ehkä nykyihmiset ovat haluttomia sitoutumaan mihinkään kirkkoon tai henkiseen liikkeeseen (myös teosofisen liikkeen jäsenmäärä on Ervastin ajoista laskenut).” Ervast asetti joka tapauksessa tämän uuden uskonpuhdistuksen perustamansa teosofishenkisen Ruusu-Ristin erikoistehtäväksi. “Jälleensyntyminen voi hyvinkin olla luonnon tosiasia kuten teosofia opettaa, mutta se on kirkkojen historiassa kuulunut ainoastaan harhaoppisiksi tuomittuihin gnostilaisiin virtauksiin.”

Henkisiä opettajia

Kirjan keskiosa esittelee muutamia henkilöitä kuten Rudolf Steiner, Tapio Kaitaharju, Paul Brunton ja Yrjö Kallinen. Jokaisen esitellyn henkilön kohdalla painotus on etiikassa. Savinaisen näkökulma on samalla esoteerinen. Kaitaharjun osuudessa on pieni pätkä Ervastin käsityksestä meedioistunnoista. Lainaan sitä lyhyesti, koska olen tutkinut väitöskirjatasolla spiritualismia ja aihe kiinnostaa. “Pekka Ervast esittää, että joskus meedioistunnossa voi puhua toisille tasoille siirtynyt ihminen, mutta hänkin vain kiirastulivaiheessa. Ervast toteaa, että tällainen kanssakäyminen on edesmenneelle itselleen vahingollista, koska se saattaa turhaan sitoa häntä maallisiin asioihin. Ervast ei siis suosittele meedioistuntoja; Viisauden mestarien kirjeet ja H. P. Blavatsky ovat asiassa vielä jyrkemmällä kannalla.”

Bruntonin kohdalla keskitytään yliminän etsintään, Kallista tulkitaan teosofina ja pasifistina sekä puolustusministerinä. Erikoinen yhdistelmä ja kävelevä paradoksi. Kirjassa esitellään myös Steinerin henkisen tiedon tie: valmistus, valaistus ja vihkimys (sisältää tiedon vihittyjen olemassaolosta: Valkoinen veljeskunta). Vasta kirjan kolmannessa osiossa käsitellään varsinaisesti kuolemanrajatutkimusta. Nämä ovat kokemuksia, joita kliinisesti kuolleilla, jotka on elvytetty, on ollut. Heillä on ollut kokemuksia ruumiista irtautumisesta ja kehonsa yläpuolella olemisesta sekä tietoisesta olemassaolosta, vaikka aivotoiminta on ollut olematonta. Vähemmistö NDE-kokijoista on nähnyt oman elämänsä kertauksen. Elämänkertauksella on ollut eettinen luonne.

“En pelkää kuolemaa, koska en koskaan unohda mitä minulle tapahtui.”

Puhutaan myös kirkkaasta valosta, ja osa kokemuksista on ollut pelottavia. Ihminen on muuttanut elämänsä suunnan tai tullut uskoon. Moni kokija on vakuuttunut elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen. Ihmisen arvomaailma on muuttunut perusteellisesti. Kokemuksissa on painotettu esimerkiksi sydämestä käsin elämistä ja jalostunutta oikeudentajua. Anteeksiantavaisuus, myötätuntoisuus ja suvaitsevaisuus ovat lisääntyneet NDE-kokemusten myötä näiden kokijoiden elämässä. NDE (engl. near-death experience) on todellinen ilmiö (van Lommel).

NDE:n tieteellinen arviointi on perustunut siihen, että NDE-kokija on “kuolleena” pystynyt tekemään tiettyjä paikkansapitäviä havaintoja ympäristöstä. Savinaisen mukaan tieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan 40 tapausta (2007 mennessä), joissa on näyttöä ruumiin ulkopuolisesta havainnoinnista. (Savinainen esittelee näistä kolme tapausta.) Ei kuitenkaan voida sanoa, että teosofia on tiennyt tämän kaiken aikaa ja että se kaikki on totta. NDE-kokemukset ovat tieteen kannalta hallusinaatioita. Vaikka olisi olemassa jokin sopivampi hypoteesi kuin hallusinaatiohypoteesi, niin siitä pidetään kynsin hampain kiinni.

Lopuksi

Ehkä suurin ongelma on siinä, että skeptikot tai tieteentekijät (ei toki sama asia) ja teosofit ovat eri mieltä siitä, milloin kuolemanrajakokemus on tapahtunut tarkasti ottaen. Ehkä ihmisen alitajunta on rekisteröinyt tietyt asiat juuri ennen kliinistä kuolemaa tai heti sen jälkeen ja sitten sepittänyt eli kertonut tarinan omasta kuolemastaan. Kysymys kuuluukin, voiko tietoisuus toimia aivoista riippumatta. Kysymyksen kannalta on ratkaisevan tärkeää, milloin kuolemanrajakokemus on tapahtunut.

Skeptisen ja kriittisen tieteen lisäksi NDE-kokemuksia on tulkinnut konservatiivinen kristinusko. Onko tärkeämpää tuoda esille pelastussanoma kuin tehdä tiedettä? Raamatun kannalta on ongelmallista, että NDE-kokemukset joskus johtavat itämaisiin oppeihin kuten jälleensyntymiseen, jota esimerkiksi teosofia on opettanut. Ehkä kyse on demonisesta asiasta. Savinaisen teoksen viimeiset luvut käsittelevät lasten jälleensyntymismuistoja ja henkisten harjoitusten tiedettä. Miia Kontro julkaisi muuten vastikään kirjan suomalaisten edellisten elämien muistoista.

Kirjan Kuolemanrajatutkimus kirjoittaja Antti Savinainen tunnustautuu kautta matkan ruusuristiläiseksi ja teosofiseksi ajattelijaksi. Olen tässä blogitekstissäni esittänyt hänen teoksensa näkemyksiä, en siis omiani. Jos on kiinnostunut teosofian näkökulmasta kuolemaan ja kuolemanrajakokemuksiin, niin Savinaisen kirja on antoisaa luettavaa. Mukana on myös antroposofiaa ja ruusuristiläisyyttä sekä ajanmukaista mietintää. Mikä on sielu? Mitä on hyvä elämä? Nämä kysymykset koskettavat meitä kaikkia. NDE-kokijoiden kokemukset sopivat nähdäkseni niin teosofian kuin spiritualismin pirtaan. Kuten Savinainen toteaa, se ei takaa, että kaikki muu teosofian (tai spiritualimin) esittämä olisi totta, koska ne menevät niitä pidemmälle. Joka tapauksessa tiede on kohdannut Aikain viisauden.

Kirjoittanut: Tea Holm, FT, TM

Psst! Käsittelen uusinta tietoisuustutkimusta kirjassani Perhosvaikutus.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s