Elämäntaito

Kirjailijan tunnustus: Näky (William Butler Yeats) on vaikeaselkoinen mutta mielenkiintoinen teos

En yleensä kirjoita itsestäni vaan lukemistani kirjoista, mutta tämän kirjan kohdalla on pakko todeta heti ensi alkuun, etten ehkä ole sen paras arvioija. Olen tutustunut kirjan sivuamaan henkiseen ja spirituaaliseen maailmaan väitöskirjatasolla, mistä huolimatta en meinaa päästä kiinni Näky-teoksen korkealentoiseen ilmaisuun. En ymmärrä kaiken aikaa, mistä on kyse.

Yeats on Nobel-palkittu (1923) kirjailija, joka kirjoitti, että kaikkea, mikä estää henkeä vapautumasta, voidaan verrata solmuun, joka täytyy avata. Tätä solmua lukijan on availtava koko lukemisensa ajan. Näky on merkillinen teos, joka sekoittaa keskenään filosofiaa, okkultismia, psykologiaa ja mystiikkaa sekä automaattikirjoitusta. Hengästyttävää!

Irlantilainen William Butler Yeats (k. 1939) oli runoilija, näytelmäkirjailija ja etevä kynänkäyttäjä, jonka muutakin tuotantoa olisi lienee hyvä tuntea päästäkseen perille siitä, mitä hän todella tarkoittaa teoksessaan Näky (A Vision, 1926/1937).

Suomentajan esipuhe

Teoksen on suomentanut kirjailija ja kääntäjä Jyrki Vainonen, joka on kirjoittanut myös pitkän mutta ilmeisen tarpeellisen esipuheen Näkyyn. Suomentajan mielestä kyseisen teoksen olemusta sanataideteoksena onkin vaikea määritellä. Se kulkee kauno- ja tietokirjan välisellä rajalla tarjoillen niin tarinoita kuin runoja.

Näyssä on mukana myös omaelämäkerrallisuutta. Kyseessä on kaiken kaikkiaan esseistinen esitys. Kirjassa aavepuhujat saavat oman äänensä kuuluville metaforin, symbolein ja kielikuvin. Mitä nämä opastajat sitten olivat? Jonkinlaisia henkisiä hahmoja omassa olemuksessaan.

Suomennostyö on ollut varmasti suuri ja vaativa ponnistus, mutta yksi maailmankirjallisuuden helmi on nyt saavuttanut päivänvalon myös suomen kielellä. Toivottavasti sille löytyy lukijoita ja arvioijia.

Esoteriasta spiritismiin ja takaisin

Yeatsin vaimo oli mediumistinen tai sitten hänellä oli telepaattinen kyky lukea miehensä ajatuksia. Suunnilleen näin teos Näky tai sen tekijä uskottelee. Sen mukaan neuvoja saatiin niin vaimon puhuessa unissaan kuin automaattikirjoituksella.

Yeats oli kiinnostunut esoteriasta, joka oli älymystön keskuudessa muotia vielä 1900-luvun alkupuolella. Osallistuipa hän spiritistisiin istuntoihinkin sekä kuului The Hermetic Order of the Golden Dawn -salaseuraankin. Näky on jonkinlainen lopputulema tästä kaikesta etsimisestä — ja löytämisestä.

Tulisi olla salaoppeihin vihkiytynyt ymmärtääkseen tätä kaikkea. Spiritismin tuntemuksen avulla ei vielä pitkälle pötkitä Näyn kaltaisen teoksen kanssa. Suuri osa sen sisällöstä on esoteerista ja näynomaista, suorastaan visionääristä mitä tulee personoitumiin.

Henget tekevät työtä

Yeats koki, että (mielen luomat) henget työskentelivät hänen kanssaan hänen George-vaimonsa avustuksella korjaten tekstejä ja antaen symboleja ja niin edelleen. Äänet olivat luonteeltaan filosofisia mutta myös käskeviä. Eräs heistä tiedotti, etteivät henget kerro ihmiselle, mikä on totta, vaan luovat sellaiset olosuhteet, kohtalon kriisin, että ihminen kokee välttämättömäksi kuunnella omaa daimoniaan.

Tietysti samaiset äänet tai henget väittivät, että ne olivat kuten koko niiden systeemikin hänen itsensä ja vaimonsa yhteinen luomus. “Henkinen minä” on kuitenkin totta. “Minä” on kaikille yhteinen. Aivan kuin viestijät olisivat olleet lähtöisin ihmisten yhteisestä unesta. Uni voi ottaa objektiivisen muodon ja näyttäytyä jopa fyysisenä valona tai ilmaista itsensä tuoksuna.

Elävät ja kuolleet ovat siten kolikon kaksi eri puolta. Siihen väliin mahtuu niin fantasiaa ja petollisuutta kuin henkigallerioita. Hieman hämmentävää.

Kansan suosima spiritualismi

Yeats mainitsee Näky-teoksessaan myös spiritualismin, jota kansa suosi siihen aikaan. Ilmiö ei ollut rohjennut määritellä itseään ja muiden henkisten liikkeiden tavoin jäi sen kohtaloksi kulkea torjunnan traagisella tiellä kuten Yeatsin tuotannonkin. Mielleyhtymä joko spiritualismiin tai ei-kristilliseen kansanuskoon olikin leimallista Näylle, mikä sai monet jopa inhoamaan sitä.

Kirja Näky ei käsittele suoranaisesti spiritualismia tai okkultismia vaan kertoo tarinoita, kommentoi asioita ja runoilee. Välillä kirjoitetaan kirjeitä Ezra Poundille, joka oli amerikkalainen runoilija ja kriitikko sekä varhaisen modernismin keskeisiä vaikuttajia. Yeatsin ajatukset eivät välillä näytä olevan minkään maailmaan järjestyksessä, mutta maailman tai mielen rakenteesta hänellä on käsityksensä.

Kartiot varjoineen ilmentävät Herakleitoksen ajatusta: “Eläen kuolemaansa, kuollen elämäänsä.” Kun rakkaus lisääntyy, riita vähenee. Kun riita lisääntyy, rakkaus vähenee. Elämä näyttää kahdet kasvonsa kartiossa. Sielunvoimat ovat tahto, naamio, luova mieli ja kohtaloituma. Tätä teosta ei lueta huolimattomasti silmäillen, eikä se ole sellaiseksi tarkoitetukaan.

Kyseessä on todellinen näky, visio. Vain todella omistautunut lukija tavoittaa William Butler Yeatsin näyn, muut tarvitsevat selittäjää tai tulkitsijaa. Tunnustan, että kuulun jälkimmäisiin. — Tea Holm, FT, TM

Kansikuva: NÄKY. KLASSIKKO. BASAM BOOKS.

Standard

One thought on “Kirjailijan tunnustus: Näky (William Butler Yeats) on vaikeaselkoinen mutta mielenkiintoinen teos

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s