Jälkimodernia viisauskirjallisuutta

Suuruus sinussa (2020) on Janne Piiroisen kirja pitkälti siitä, miten tietynlaiset arvot toiminnassa saavat aikaan suuruuden meissä itsessämme mutta myös muissa. Kirja perustuu noin 11 vuoden aikana hankittuun elämänkokemukseen ja viisauteen.

Kirja Suuruus sinussa kääntää katseen pois itsestä: toiseen, mikä on melko harvinaista nykyaikana. Se ei ole suuruutta minussa, vaan sinussa, ja sitä kautta se on suuruutta meissä, molemmissa.

Ihminen voi aina valita sen, miten toimii, tilanteessa kuin tilanteessa. Ajatuksillamme (!), sanoillamme ja teoillamme on vaikutuksia, ja elämänvalinnoillamme voimme itse päättää, minkälaisia nämä vaikutukset ovat.

“Kirja on ikuinen matkalippu sinulle tai läheisellesi myönteisten mahdollisuuksien maailmaan. Vaikka eksymmekin, niin voimme aina palata siihen aikeeseen luoda myönteisempiä mahdollisuuksia itsellemme ja kaikille muille kanssaeläjille.” Kukapa meistä ei joskus eksyisi?

Kirja on sekä sisällöltään että ulkoasultaan selkeä. Se on miellyttävä silmälle. Sitä lukee mielellään. Kirjaa voi lukea sieltä täältä. Suuruus sinussa on teos, joka aukeaa pala palalta. Oivallus oivallukselta.

Kirja päätyi kirjahyllyymme mieheni kautta, omistuskirjoituksella. Nappasin sen myös omaan lukuun. J. K. Paasikiven elämään jäänyt lainaus “tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku” on ollut minulle aina puhutteleva, koska jos kiellämme sen, miten asiat ovat, vaikka haluaisimme niiden tietysti olevan toisin, niin emme voi oikeasti vaikuttaa asioihin.

Pidän myös Senecan ajatuksesta, että filosofin tehtävä on satuttaa lempeästi, ennen kuin maailma satuttaa väkivaltaisesti. Osa ajatuksista satuttaa tai vaikuttaa ristiriitaisilta, mutta vain siksi, että tästä kaikesta tulisi synteesi. Totuus harvoin on täysin yksiselitteinen. Se olisi ehkä hyvä muistaa tässä maailmassa, jossa totuudella on niin kovin monenlaiset kasvot.

Filosofia on rakkautta totuutta – ja myös oppimista – kohtaan. Se ei saavuta koko totuutta, mikä ei tarkoita sitä, etteikö meidän tulisi pyrkiä elämään erinomaista – ja totuudellista – elämää.

Janne Piiroinen kirjoittaa selkeästi, ja kuten hän kirjansa Suuruus sinussa alussa toteaa: “Buddhan esimerkkiä noudattaen käytän sanoja vähän ja harkitusti.” Se on viisasta: kutsunkin kirjaa jälkimoderniksi viisauskirjallisuudeksi.

On lohduttava ajatus, että “jokaisella pyhimyksellä on menneisyys ja jokaisella syntisellä on tulevaisuus”. Se on prosaisti Oscar Wilden ajatus. Ihminen ei ole absoluuttisesti hyvä tai paha, toteaa Piiroinen. Ei myöskään totuudellinen tai valheellinen. Suurin osa on jotakin tältä väliltä, ja nykyinen tilamme tai elämäntilanteemme on omien tekojemme ja valintojemme summa.

Muuta emme voi väittää.

Ja mikä kuvaa erityisen hyvin omaa aikaamme on entisen pääministerin Winston Churchillin lausahdus: “Valhe ehtii kiertää puoli maailmaa siinä ajassa, kun totuus vasta vetää housuja jalkaansa.” Informaatioaikakaudellamme tieto leviää nopeasti: sekä oikea tieto, että valhetieto. Mistä tietää, ketä uskoa?

Omasta mielestäni tieteen pyrkimys tuntea luonto, ihmisluonto tai ihmiskeho, on itsessään arvokas pyrkimys. Se ei sulje pois sitä, ettemmekö voisi olla henkisiä, filosofisia ja pohtivaisia sekä älykkäitä olentoja. Tieto vastaa ainakin jokseenkin tosiasioita.

Olennaista on, kuten Piiroinen osoittaa, että filosofi (tai ihminen) ajattelee itse: opettelee ajattelemaan itsenäisesti ja keskittymään olennaiseen, mikä ei aina ole itsestäänselvää. “On syytä laittaa oma talonsa järjestykseen, ennen kuin alkaa kritisoida muuta maailmaa”, on psykologi Jordan Peterson todennut.

Vaikka emme voi päättää kaikista olosuhteistamme, niin voimme päättää siitä, mitä valitsemme olla, uskoa ja ajatella sekä sanoa ja tehdä. Meidän vapautemme on, kuten Piiroinen toteaa teoksessaan Suuruus sinussa, ärsykkeen ja sitä seuraavan ajatuksemme ja toimintamme välissä.

Filosofiaan liittyy vahvasti myös ajatus itsetuntemuksesta. Siitä, että tunne itsesi, koska. Tarvitsemme ymmärrystä itsestämme. jotta ymmärtäisimme toisia ihmisiä ja maailmaa. “Tunne itsesi” on muinaiskreikkalainen lause, joka oli kirjoitettuna Apollonin temppelin etupihalle Delfoissa. Sen alkuperää ei tunneta. Ehkä se on peräisin joltain Delfoin oraakkelilta. (Kyseessä oli ennustusinstituutio.)

Miksi emme kilpailisi jaloudessa ja hyvissä teoissa? Aristotelesta mukaillen.

Piiroinen kehottaa ottamaan selvää siitä, miksi tiedät sen, mitä tiedät. Tämän äärelle on tärkeä pysähtyä nykymaailmassa, jossa on paljon ristiriitaista tietoa ja informaatiota, jopa disinformaatiota. Emme vain tiedä, vaan sille on aina jokin syy. Seurauksella on syynsä.

Tieto on valtaa. Se on pääomaa, kuten blogissani mainitsen. Totuus on todella arvokas asia. Siitä kannattaa maksaa oikea hinta, muistuttaa teos Suuruus sinussa. Se maksaa aikaa ja vaivaa, että sitä tavoittelee, mutta lopulta se on sen kaiken arvoista.

Kuolevaisuus muistuttaa meitä siitä, että asioiden tekemistä ei kannata jättää huomiseen. Se tulee tai voi olla tulematta. Useimmiten se tulee, mutta mitä haluat tehdä tänään? Aloitetaan pienin askelin, niin tulemme huomaamaan, että jonakin kauniina päivänä olemme tosi pitkällä tällä elämämme matkalla.

Minulle pieni teko on blogitekstin kirjoittaminen. Ei sen omannäköisen tekemisen tarvitse olla mitään elämää suurempaa. Ja jos emme valitse itse sitä, mitä elämällämme teemme, joku muu kyllä valitsee meidän puolestamme. No hätä!

Hyvän elämän elämisen voi aloittaa heti. Oi, miten hyviä uutisia. Tätä lisää. Tällaista viisauskirjallisuutta lisää. Vitsi, miten iloitsen tästä kirjasta, koska se ei ole höttöä, jota on jo liiankin paljon näillä hulluuden markkinoilla.

Kirjoittanut: Tea Holm

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s