Kirjailijan tunnustus: Näky (William Butler Yeats) on vaikeaselkoinen mutta mielenkiintoinen teos

En yleensä kirjoita itsestäni vaan lukemistani kirjoista, mutta tämän kirjan kohdalla on pakko todeta heti ensi alkuun, etten ehkä ole sen paras arvioija. Olen tutustunut kirjan sivuamaan henkiseen ja spirituaaliseen maailmaan väitöskirjatasolla, mistä huolimatta en meinaa päästä kiinni Näky-teoksen korkealentoiseen ilmaisuun. En ymmärrä kaiken aikaa, mistä on kyse.

Yeats on Nobel-palkittu (1923) kirjailija, joka kirjoitti, että kaikkea, mikä estää henkeä vapautumasta, voidaan verrata solmuun, joka täytyy avata. Tätä solmua lukijan on availtava koko lukemisensa ajan. Näky on merkillinen teos, joka sekoittaa keskenään filosofiaa, okkultismia, psykologiaa ja mystiikkaa sekä automaattikirjoitusta. Hengästyttävää!

Irlantilainen William Butler Yeats (k. 1939) oli runoilija, näytelmäkirjailija ja etevä kynänkäyttäjä, jonka muutakin tuotantoa olisi lienee hyvä tuntea päästäkseen perille siitä, mitä hän todella tarkoittaa teoksessaan Näky (A Vision, 1926/1937).

Suomentajan esipuhe

Teoksen on suomentanut kirjailija ja kääntäjä Jyrki Vainonen, joka on kirjoittanut myös pitkän mutta ilmeisen tarpeellisen esipuheen Näkyyn. Suomentajan mielestä kyseisen teoksen olemusta sanataideteoksena onkin vaikea määritellä. Se kulkee kauno- ja tietokirjan välisellä rajalla tarjoillen niin tarinoita kuin runoja.

Näyssä on mukana myös omaelämäkerrallisuutta. Kyseessä on kaiken kaikkiaan esseistinen esitys. Kirjassa aavepuhujat saavat oman äänensä kuuluville metaforin, symbolein ja kielikuvin. Mitä nämä opastajat sitten olivat? Jonkinlaisia henkisiä hahmoja omassa olemuksessaan.

Suomennostyö on ollut varmasti suuri ja vaativa ponnistus, mutta yksi maailmankirjallisuuden helmi on nyt saavuttanut päivänvalon myös suomen kielellä. Toivottavasti sille löytyy lukijoita ja arvioijia.

Esoteriasta spiritismiin ja takaisin

Yeatsin vaimo oli mediumistinen tai sitten hänellä oli telepaattinen kyky lukea miehensä ajatuksia. Suunnilleen näin teos Näky tai sen tekijä uskottelee. Sen mukaan neuvoja saatiin niin vaimon puhuessa unissaan kuin automaattikirjoituksella.

Yeats oli kiinnostunut esoteriasta, joka oli älymystön keskuudessa muotia vielä 1900-luvun alkupuolella. Osallistuipa hän spiritistisiin istuntoihinkin sekä kuului The Hermetic Order of the Golden Dawn -salaseuraankin. Näky on jonkinlainen lopputulema tästä kaikesta etsimisestä — ja löytämisestä.

Tulisi olla salaoppeihin vihkiytynyt ymmärtääkseen tätä kaikkea. Spiritismin tuntemuksen avulla ei vielä pitkälle pötkitä Näyn kaltaisen teoksen kanssa. Suuri osa sen sisällöstä on esoteerista ja näynomaista, suorastaan visionääristä mitä tulee personoitumiin.

Henget tekevät työtä

Yeats koki, että (mielen luomat) henget työskentelivät hänen kanssaan hänen George-vaimonsa avustuksella korjaten tekstejä ja antaen symboleja ja niin edelleen. Äänet olivat luonteeltaan filosofisia mutta myös käskeviä. Eräs heistä tiedotti, etteivät henget kerro ihmiselle, mikä on totta, vaan luovat sellaiset olosuhteet, kohtalon kriisin, että ihminen kokee välttämättömäksi kuunnella omaa daimoniaan.

Tietysti samaiset äänet tai henget väittivät, että ne olivat kuten koko niiden systeemikin hänen itsensä ja vaimonsa yhteinen luomus. “Henkinen minä” on kuitenkin totta. “Minä” on kaikille yhteinen. Aivan kuin viestijät olisivat olleet lähtöisin ihmisten yhteisestä unesta. Uni voi ottaa objektiivisen muodon ja näyttäytyä jopa fyysisenä valona tai ilmaista itsensä tuoksuna.

Elävät ja kuolleet ovat siten kolikon kaksi eri puolta. Siihen väliin mahtuu niin fantasiaa ja petollisuutta kuin henkigallerioita. Hieman hämmentävää.

Kansan suosima spiritualismi

Yeats mainitsee Näky-teoksessaan myös spiritualismin, jota kansa suosi siihen aikaan. Ilmiö ei ollut rohjennut määritellä itseään ja muiden henkisten liikkeiden tavoin jäi sen kohtaloksi kulkea torjunnan traagisella tiellä kuten Yeatsin tuotannonkin. Mielleyhtymä joko spiritualismiin tai ei-kristilliseen kansanuskoon olikin leimallista Näylle, mikä sai monet jopa inhoamaan sitä.

Kirja Näky ei käsittele suoranaisesti spiritualismia tai okkultismia vaan kertoo tarinoita, kommentoi asioita ja runoilee. Välillä kirjoitetaan kirjeitä Ezra Poundille, joka oli amerikkalainen runoilija ja kriitikko sekä varhaisen modernismin keskeisiä vaikuttajia. Yeatsin ajatukset eivät välillä näytä olevan minkään maailmaan järjestyksessä, mutta maailman tai mielen rakenteesta hänellä on käsityksensä.

Kartiot varjoineen ilmentävät Herakleitoksen ajatusta: “Eläen kuolemaansa, kuollen elämäänsä.” Kun rakkaus lisääntyy, riita vähenee. Kun riita lisääntyy, rakkaus vähenee. Elämä näyttää kahdet kasvonsa kartiossa. Sielunvoimat ovat tahto, naamio, luova mieli ja kohtaloituma. Tätä teosta ei lueta huolimattomasti silmäillen, eikä se ole sellaiseksi tarkoitetukaan.

Kyseessä on todellinen näky, visio. Vain todella omistautunut lukija tavoittaa William Butler Yeatsin näyn, muut tarvitsevat selittäjää tai tulkitsijaa. Tunnustan, että kuulun jälkimmäisiin. — Tea Holm, FT, TM

Kansikuva: NÄKY. KLASSIKKO. BASAM BOOKS.

Masennus mahdollisuutena

Masennus mahdollisuutena: Matkaopas muutokseen antaa uuden näkökulman suomalaiseen kansantautiin. Kirjassaan psykiatri Juha Lehti ei pidä masennusta vain pahana asiana. Masennus nimittäin kertoo muutoksen tarpeesta.

Lehden mukaan masennus on kuin signaali kuten kipukin. Masennus pakottaa ottamaan aikalisän. Masennukseen suhtautuminen on ratkaiseva asia. Lehti antaa keinoja sen toiminnalliseen ja omatoimiseen hoitoon. Hänestä lievä masennus on adaptiivinen moodi, jota ihminen käyttää sopeutuakseen. Masennus auttaa pysähtymään, ei vain pakota. Sitä kautta tulevat valinnat voivat olla enemmän omannäköisiä.

Masennus voi olla käännekohta. Se voi olla viesti siitä, ettei jokin enää toimi omassa elämässä.

Mielekäs muutos

Jos masennusta pidetään viestinä siitä, että jonkin on muututtava, niin se voi kuulostaa työläältä. Mutta elämä on. Lehti käy kirjassaan läpi erilaisia masennustyyppejä kuten kaamosmasennus ja synnytyksen jälkeinen masennus. Hän kertoo masennusreaktiosta sekä masennuksesta sairautena. Alussa hän esittelee myös toiminnallisen teoriansa.

Masennuksen hoitokeinoja ovat Juha Lehden mukaan biologinen hoito, psykoterapia, liikunta ja vaihtoehtohoidot. Kaikissa hoidoissa vuorovaikutus ja toisen kohtaaminen ovat tärkeitä asioita. Kirjansa toisessa osassa Lehti esittelee toiminnallisen hoitomallinsa: itsehoito-ohjelman.

Masennukseen liittyy usein virheellisiä ajattelumalleja. Masennusta ruokkivia ominaisuuksia voivat olla muun muassa ripustautuminen toiseen, suorituskeskeisyys, kontrollintarve tai miellyttämisentarve. Vaatii rohkeutta ajatella asiat toisin.

Läheisen rooli masennuksen hoidossa

Kirjan Masennus mahdollisuutena kolmannessa osiossa kerrotaan sosiaalisen elämän vaikutuksesta. Masentuneen työtaakkaa voi helpottaa työpaikalla ja kotona hänelle voi kertoa, että hän on tärkeä. Pienten asioiden huomioimisesta seuraa suurta.

Masentuneen omaisen ei tule vähätellä masentunutta eikä vaatia häntä ryhdistäytymään. Hänen ei myöskään pidä yrittää ratkaista masentuneen ongelmia. Pahaa oloa itsessään ei tarvitse tai voi parantaa toisen puolesta.

Kirjassa on vinkkejä parisuhteeseen myös masennuskausina. Puoliso on syytä pitää kartalla. Apua on hyvä ottaa vastaan. Vanhemmuus voi tuottaa päänvaivaa masentuneelle, mutta Lehti kehottaa tuottamaan lapselle perusturvallisuutta. Ihmetekoja ei tarvitse tehdä.

Lopuksi

Bongasin aikoinaan kirjan Masennus mahdollisuutena saatuani kirja-arvioon Miia Moision kirjoja masennuksesta ja surusta. Katsoin samassa asiayhteydessä Yle Areenasta aiheeseen liittyvän keskusteluohjelman. Yritin ymmärtää, miksi ihminen menettää elämänsä merkityksellisyyden. Koska siihen masennus liittyy.

Juha Lehti on koonnut neljänteen osioon ohjeita masennuksesta toipumiseen. Kuntoutuminen pitää sisällään muun muassa liikuntaa, rutiineja ja päihteettömyyttä. Sosiaaliset suhteet ovat nekin tärkeitä. Ravinnolla ja liikunnalla on oma parantava vaikutuksensa.

Uni on tärkeä tekijä toipumisessa, samoin kuin muistin kuntouttaminen ajoissa sekä stressin vähentäminen.

Kirja Masennus mahdollisuutena ravistelee perinteisiä lääkkeisiin perustuvia psykiatrisia hoitokäytäntöjä. Ihminen nähdään kokonaisuutena, ja siksi hoitokeinotkin muodostavat parhaan mahdollisen kokonaisuuden. Kenties hieman kumouksellista kirjassa on se, että masennusta voi hoitaa tietyssä määrin itse: itsehoito-ohjelmalla. Itse olen sitä mieltä, että masennus on kytköksissä merkityksellisyyden tai merkityksettömyyden tunteeseen. Siksi ihmisen tarina itsestä on merkittävä. Se ei selitä kaikkea, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä tarinaa kerrot itsestäsi toisille, ja miksi? — Tea Holm, FT, TM

Poista paha olo: Tule siksi mitä parhaimmillasi voit olla

Poista paha olo: Tule siksi mitä parhaimmillasi voit olla on valtiotieteen tohtori Pauli Juutin selviytymisopas myös pandemiaan. Kyseessä on pandemia-ajan kirjallisuus. Kirja käsittelee sitä, miten ahdistusta voi alkaa purkaa, liittyy se sitten epidemiaan tai johonkin muuhun asiaintilaan.

Se, miten paljon pandemia ahdistaa, liittyy aiempaan elämänhallintaan sekä ahdistuneisuuteen ja aikaan ennen koronaa. Juutin kirja auttaa tunteiden työstämisessä, mikä on kovaa työtä. Oikopolkuja ei ole, keinoja sen sijaan on.

Kirjassa korostuu ratkaisukeskeisyys.

Roviolla

Omien henkilökohtaisten ongelmien kanssa tuntuu olevan kuin roviolla. Nimenomaan omat ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta. Juutin väite on, ettei vika ole pahoinvoivassa. Hän on usein kulttuurinsa uhri.

Ihmiset reagoivat eri tavoin uhkiin. Uhkakuvana voi olla esimerkiksi ekokatastrofi. Enemmistö elää luomassaan kuplassa ja viihteen lumovoiman kautta, vaikka maailman tila vaatisi toimia. Barrikadeilla seisomista ja mielipiteensä ilmaisemista.

Muutosta ei siis jakseta vaatia.

Moni kärsii stressistä ja ahdistuksesta

Arviolta kolmasosa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveydenhäiriöstä. Luku on suuri, liian suuri. Liian moni kärsii. Ja Suomi on maailman onnellisimpia maita. Millä mittarilla?

Kirjassa voi tehdä ahdistuneisuustestin, joka indikoi myös sitä, onko masentunut. Usein nämä kulkevat käsi kädessä. Yksilöllisyydestä on tullut synonyymi yksinäisyydelle. Lyhyet ja tilapäiset työ- ja ihmissuhteet ovat tätä päivää.

Somekin eristää meitä, koska se yhdistää vain näennäisesti.

Meditaatio avuksi

Meditaatio voi auttaa ahdistuksessa, koska se antaa keinoja ahdistuksen tai stressin käsittelyyn. Samalla ajattelulla ja toiminnalla ei voida ratkaista ongelmia, jotka ovat syntyneet, kun ihminen on noudattanut kasvatuksensa kautta omaksumiaan kulttuurisia malleja.

Kulttuurin ohjekirja ei viekään perille. Ei lisää tai tuo onnellisuutta. Vaikeissakin olosuhteissa, kuten keskitysleireillä, on voitu todeta, että unelmat edes mielikuvissa voivat pitää ihmisen hengissä. Toivoa on oltava, aina.

Meditaation avulla voi tiedostaa sisäistä puhettaan. On hiljennyttävä, tarkkailtava itseä ja ympäristöä, näiden välistä suhdetta.

Omatekoiset vankilat

Oikeanlainen sisäinen puhe voi toimia itseterapian tavoin. Joskus tarvitaan tukihenkilö avuksi. Hän voi olla myös ammattiauttaja, ellei muita ihmisiä ole saatavilla. Tarinankerronnalla ihminen tekee omatekoisia vankiloita.

Muutostyö alkaa toisenlaisten tarinoiden kertomisesta. Pahan olon poistaminen on mahdollista, antaa teos Poista paha olo lukijansa olettaa. Uskon siihen, että kun tiedostamme, voimme alkaa puhua muutoksesta. Muutospuheesta seuraavat muutosteot.

Ratkaisukeskeisyys ongelmakeskeisyyden sijaan on olennaista. Se on olennaisinta.

Arvot, hyveet ja hyvä elämä

Kysymykset antavat tilaa uusille vastauksille, jotka voi halutessaan kirjoittaa ylös. Omia suhdekuvioitaan, on kyse sitten työstä tai ihmissuhteista, voi alkaa muuttaa. Yksi hyvä keino ovat vertauskuvat.

Miten kuvailisit eläinkunnan termein työtäsi? Entä suhdettasi? Kiireistä kuin muurahaiskedossa, läpinäkyvää tai tahmeaa kuin hämähäkinverkko. Koronapandemia on kuin…

Liskoaivot vain toistavat alkukantaista kuviota, mikä ei johda arvojenmukaiseen ja hyveelliseen sekä hyvään elämään. Kirja ei kuitenkaan millään lailla vähättele todellisia ongelmia. Se pyrkii ongelmakeskeisyyden sijaan ratkaisukeskeisyyteen. Silloinkin kun keinot ovat vähissä.

Teos Poista paha olo on muistutus siitä, että ihmisyys on aina arvokasta. Ihmisarvo ei ikinä määräydy tekemisen tai saavutusten kautta. Materialismin perusta murenee, kun ihminen astuu suurelle lavalle: oman elämänsä päänäyttämölle.

Kirjoittanut: Tea Holm, teologi

Pandemian ja ilmastokatastrofin uhkat saattavat viedä meidät pelon ja ahdistuksen synkkään maailmaan. Pahan olon ja ahdistuksen armoille jääminen ei ole välttämätöntä. Me kykenemme muuttumaan. Teos Poista paha olo antaa tähän muutamia hyväksi havaittuja keinoja. Kirjoittaja Pauli Juuti on emeritusprofessori. Hän on toiminut Johtamistaidon Opiston tutkimusjohtajana sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professorina. Kansikuva: Basam Books.

Iso ajatus: Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus?

Tiesin entuudestaan, että Kati Reijonen on hyvä kirjoittaja, suorastaan erinomainen. Viihdyin hänen kirjansa Lyhyt matka perille parissa erinomaisesti.

Matka jatkuu, tämänkin jälkeen on Reijoselta jo julkaistu uusi kirja Vastustamaton. Mutta tämän käsillä olevan kirjan aihe tuntui tosi isolta: Jumala.

Niin se onkin!

“Jumalaton elämä on kuin kofeiiniton kahvi”

Reijonen kirjoittaa siis Jumalasta ja etenkin siitä, miten tieteellisen koulutuksen saanut järkevä ihminen voi vielä uskoa Jumalaan. Miten?!

Kirja Iso ajatus kertoo hengellisestä etsinnästä, tarpeesta etsiä ja löytää todellisuudesta tarkoituksenmukaisuutta. Reijonen etsii jumalaa monista paikoista: uskonnoista, tieteestä ja taiteesta. Hän päättää olla uskomatta mutta jatkaa pian taas etsintää.

Tämäkään teos ei anna tyhjentävää vastausta ikuiseen kysymykseen mutta takakannen mukaan se vie pyhiinvaellukselle, jonka aikana syntyy tärkeä havainto: jumalaton elämä on kuin kofeiiniton kahvi – maku on suurin piirtein sama, mutta jotain olennaista puuttuu.

Lukeminen on vaivatonta, vaikka aihe on iso

Pidän Kati Reijosen kirjoissa siitä, että niiden lukeminen on helppoa ja vaivatonta, vaikka aihe on iso, elämää suurempi. Miten kirjoittaa jostakin, joka on toisille niin pyhä, että Hänen nimeään ei tulisi lausua turhaan ja toisille taas satuhahmo, josta voi vapaasti vitsailla?

Jumala ei ole juutalainen, kristitty tai muslimi, vai onko? Onko Jumala aina jonkin ryhmän keksimää tai ainakin legitimoimaa? Voiko Jumala olla itse keksitty? Reijonen esittää relevantteja kysymyksiä jumalasta.

Jumala-sanan etymologia on epäselvä, ja Reijosen mukaan sana viittaa valoa tarkoittavaan sanaan. Se sopii hänelle hyvin, kuvaamaan ikuista etsintää, valaistumisen havittelua.

Rikas kielenkäyttö

Reijonen käyttää kieltä rikkaasti ja hauskasti sekä itseironisesti: “Istuin yliopiston kuppilassa yhteensä ehkä viisi vuotta katsellen ikkunasta Fabianinkadulle elämää, joka siellä kulki ohitseni.”

“Muistan erään Esa Saarisen pitämän luennon, jonka aikana hän käveli edestakaisin kädessään Jean Paul Sartren kirja Oleminen ja ei-oleminen. En muista luennolta muuta kuin Saarisen toteamukset, ettei hän oikeastaan ymmärtänyt koko kirjasta yhtään mitään ja ettei tätä kuuluisan, ranskalaisen eksistentialistin pääteosta olisi koskaan voitu hyväksyä opinnäytteeksi.”

Reijonen kyseenalaistaa koko akateemisen kulttuurin, siis oman roolinsa siinä. Ja niin minkäkin olen usein tehnyt. Samaan aikaan en tiedä, mihin muuhun tukipylvääseen voisimme enää nojata valeuutisten ja salaliittoteorioiden hallitsemassa maailmassa.

Pako sisäänpäin

Reijonen kertoo, kuinka yliopistomaailma alkoi ahdistaa häntä. Millään ei tuntunut olevaan mitään merkitystä, ei ainakaan filosofialla, joka esittää itse näitä merkityksiä. Kati alkoi käydä kirkossa, katolisessa. Messu vaikutti salaperäiseltä, sen tunnelma erosi esi-isien paljaaksi riisutusta luterilaisesta jumalanpalveluksesta.

Vaikka oma aikamme julistaa materialismia, niin elämä ilman Jumalaa on mahdollista myös nähdä epä-älyllisenä ja jopa sietämättömänä, koska jumalausko antaa merkityssisältöä elämään samalla, kun se antaa älyllisen pohdinnan paikan ja tilan sekä haasteen.

Katin matkaa on hauskaa ja kutkuttavan ihanaa seurata. Hän ei jää liian pitkäksi aikaa yhteen paikkaan tai teemaan, vaan etenee hyvässä ja miellyttävässä tahdissa. Luin kirjan älypuhelimeni näytöltä ääni- ja e-kirjapalvelusta, vaikka pidänkin kaikista eniten rapisevista paperikirjoista.

Lopuksi

On turha kuvailla enempää tätä matkaa, koska Kati Reijonen kertoo sen kaikista nautittavimmin, yksityiskohtaisimmin ja hauskimmin kirjassaan Iso ajatus, koska hänellä on kirjoittamisen lahja. Onko Jumala jossain muualla kuin ajatuksissa? Onko Hän vain iso ajatus?

“Jossain Metsätalon ikkunoiden takana huusi, sykki ja väreili elämä, josta käsitteet, termit, teoriat ja sanat sinkoilivat kuin kipinät nuotiosta.” Trust me, I know. I have been there. Mutta kävelin aina sen karaokebaarin ohitse, koska olin liian tunnollinen opiskelija. Damn it!

Iso ajatus on tieto- ja matkakirja, joka vie mennessään kaikki elämänfilosofiasta kiinnostuneet. Kati päästää iholle, elämäänsä. Rukoileminen on joka tapauksessa Katista terveellistä, heittäytymistä jonkin ulkopuolisen voiman varaan. Se tekee joskus tosi hyvää, siis kaikesta suorittamisesta irti päästäminen.

Kun etsimme Jumalaa, emmekö etsi itseämme? Minäkin kirjoitan Hänestä isolla alkukirjaimella, koska pienellä alkukirjaimella kirjoitettu jumala ei ehkä enää olisi Jumala, Hän. Näin iso ajatus pienellä alkukirjaimella ei puhuttelisi, kuten Kati puhuttelee.

— Tea Holm, FT, TM

Psst! Kirja on e-kirjana Book Beatissa.

Tukahdutetuista tunteista vapautuminen voi auttaa terveysongelmissa

Vapaudu tukahdutetuista tunteista on uutuuskirjan nimi ja samalla se on ohje, joka on helpommin sanottu kuin tehty. On kuitenkin ajoittain ihan tervettä kiinnittää huomiota omaan tunne-elämäänsä. Jokainen saa kirjoista omat oivalluksensa. Huomasin, että tässä kirjassa tunteita kuvaillaan emotion sanan kautta: e-motion eli energia liikkeessä.

Tunteiden tulisi liikkua mahdollisimman vapaasti ilman, että niitä luokittelee kielteisiksi (“ei saa tuntea”) tai myönteisiksi (“saa tuntea”). Kaikki tunteet kuuluvat elämään, ja kun tunteen antaa tulla, se menee noin puolessatoista minuutissa ohitse. Kun tunteen päälle kehitetään tarina, kuten uhritarina, niin tunteet voivat kestää vuosia tai jopa vuosikausia.

On parempi voittaa itsensä kuin tuhat taistelua.
Silloin voitto on sinun omasi.
Sitä ei voi ottaa sinulta pois,
eivät enkelit tai demonit, ei taivas tai helvetti.
– Buddha

Tunteiden tukahduttaminen

Tunteita tukahdutetaan paljon, etenkin negatiivisia tunteita, kuten häpeää, vihaa ja pelkoa sekä arvottomuutta. Teoksen Vapaudu tukahdutetuista tunteista kirjoittajat Ilkka ja Harri Virolainen ovat sitä mieltä (myös tutkimustietoon pohjaten), että ärtymystä tai kielteistä tunnetta ei tulisi tukahduttaa tai kieltää.

Emotionaalinen kipu tulisi vain kohdata. Ei muuta. Se tulisi kokea, koska se vaikuttaa ihmisen toimintaan. Ihminen voi toimia epäsuotuisalla tavalla välttääkseen tiettyjä tunteita. Tunteisiin liittyy myös uskomuksia. Kielteisiä tunteita ei pidetä sallittuina aivan kuin niiden kokeminen johtaisi ikävään lopputulokseen. Niin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Tunteiden näyttäminen saatetaan tulkita myös heikkoudeksi. Tunteiden ilmaisusta voi seurata myös hylkääminen, mistä syystä ihminen voi kokea, että on turvallisempi pitää mölyt tai tunteet mahassaan. Moni myös pelkää kontrollin menettämistä. Liika kiltteys on kuitenkin kuluttavaa.

Suomalainen mies ei puhu tunteistaan, vai puhuuko? On hienoa, että Harri ja Ilkka ovat kirjoittaneet tämän kirjan. Kiitos siitä. Jos pelkää muiden ihmisten reaktioita, ei voi tehdä elämässään mitään itselle todella tärkeää. Kaikkia ei voi miellyttää samanaikaisesti. Ei vain voi, vaikka kuinka toivoisi ja haluaisi.

Vihaajasi eivät vihaa sinua.
He vihaavat itseään.
– Rob Dial

Keho on kuin peili ja sananen anteeksiannosta

Jumissa oleva kroppa voi viestiä siitä, että ihminen tukahduttaa tunteitaan. Kehon asento vaikuttaa tunnetiloihin ja päinvastoin. Kehonkieli ja tunnetilat myös välittävät ensivaikutelman ihmisestä. Ihmiseen suhtaudutaan sen mukaisesti, miten hän kehollisesti on olemassa.

Kirjassa Vapaudu tukahdutetuista tunteista on luku anteeksiannosta ja sen voimasta. Anteeksi antaminen ei muuta menneisyyttä, mutta se parantaa ihmisen itsensä. Stressi vähenee, riski sydänsairauksiin pienenee ja jopa kolesteroliarvot paranevat. Unenlaatu paranee sekin anteeksiannon myötä.

Anteeksianto vaikuttaa jopa urheilusuoritukseen parantavasti!

Etenkin parisuhteessa siitä voi olla hyötyä, että ymmärtää anteeksiannon mekanismin. Mykkäkoulu, läheisyyden välttely, töksäyttely, sarkastiset kommentit ja muut sellaiset kielivät usein siitä, että tunteita on jotenkin loukattu. Asiat jäävät joskus kaivelemaan vuosiksi. Mielensä pahoittamisesta tulisi siirtyä anteeksiantoon, joka vapauttaa myös omaa luovuutta.

Anteeksianto ei ole yksittäinen teko,
se on pysyvä asenne.
– Martin Luther King

Toimimattomat elämät ja kurjat kohtalot?

Monet avioerot johtuvat siitä, että ihmiset eivät osaa säädellä tunteitaan kuten vihan tunteitaan. He mieluummin vihaavat kuin rakastavat toista. He mieluummin tuntevat yksinäisyyttä ja tavallaan vihaavat itseään kuin rakastavat itseään.

Vihaamisesta on voinut tulla tapa toimia niin sukulaisuussuhteissa kuin ihmissuhteissa yleensä. Viha satuttaa eniten ihmistä itseään. Se on kuin myrkky, jota ihminen jatkuvasti juo. Tunteet myös tarttuvat. Haluatko tartuttaa ihmisiä turhautumisen tunteilla? Vai olisiko rakkauden tartuttaminen rakentavampaa?

Stressiä lisäävät ja aiheuttavat tunteet jäykistävät ja tuhoavat kehoa sisältä. Rakkaus ja muut myönteiset tunteet sen sijaan rakentavat kehoa. Ne auttavat sitä pysymään vahvana. Mieli voi hyvin, kun keho voi hyvin. Ihminen kantaa usein toisten tunteita.

Tutkimusten mukaan tunteet tarttuvat ja traumat sekä niiden mukaiset toimintamallit siirtyvät ihmiseltä toiselle. Kun laskee irti kehomielensä tukahdutetuista tunteista ja traumaattisista kokemuksista, vapauttaa itse itsensä. On tunnistettava, kenen tunteesta oikeastaan on kyse. Ihminen tunnistaa sen, onko tunne lähtöisin omasta itsestä vai onko se tullut häneen ulkoa.

Äidin tunteet, kuten pelko, viha,
rakkaus ja toivo muiden muassa,
voivat biologisesti muuttaa
jälkeläisen geneettisen ilmaisun.
– Bruce Lipton

Vapaudu tukahdutetuista tunteista jakautuu kolmeen osaan

Jokaisessa osiossa käsitellään tunteita. Osa 1 esittelee lähtökohtia tunteiden kokemiseen, osa 2 käsittää tunteet elämän eri osa-alueilla kuten ihmissuhteissa ja osa 3 antaa keinoja tunteiden käsittelyyn. Emotionaalinen kipu ei voi tappaa ihmistä, mutta jos hän pakenee itseään ja tunteidensa käsittelyn mukanaan tuomaa kipua, niin se voi todellakin vaikuttaa hänen terveyteensä kielteisesti.

Olo voi helpottua, kun kohtaa vanhempiinsa, puolisoonsa, lapsiinsa, sukulaisiinsa ja niin edelleen liittyvät painavat, kätketyt tunteet. Ihmissuhteissa on helppo ylläpitää kulissia, jotta saisi muiden ihmisten hyväksynnän. Jos uskaltaa olla oma itsensä, saa ympärilleen ne itselle oikeat ihmiset. Ihmisen ei enää tarvitse etsiä rakkautta tai hyväksyntää ulkopuolelta, koska hän on löytänyt sen sisäpuolelta.

Virolaisten kirjan sanoma on yksinkertainen. Se on samalla kertaa sekä helppo että on vaikea. Ydinsanoman käsittää järjellä, mutta jotta asiat sisäistää ja voi hyväksyä, niin siihen vaaditaan työtä ja harjoittelua. Vapaudu tukahdutetuista tunteista sisältää hyviä harjoituksia, joita voi tehdä jo lukiessa. Se kertoo ihmisistä, jotka ovat kantaneet mukanaan omia käsittelemättömiä tunteitaan vuosikymmeniä mutta päästäneet niistä sitten irti.

Tässä mielessä kirja antaa vertaistukea mutta ei samaistuttavia kohteita kielteisessä vaan myönteisessä mielessä. Onnellisuutta tai tyytyväisyyttä ei voi tuntea, jos ei hyväksy itseään tai jos aina vain odottaa toisten hyväksyntää. Vaikeus sanoa ei esimerkiksi voi liittyä MS-tautiin, joka on keskushermoston sairaus. Stressi taas vaikuttaa haitallisesti hermostoon.

On tärkeämpää tietää,
minkälaisella persoonalla on sairaus,
kuin minkälainen sairaus persoonalla on.
– Hippokrates

Kun koiranpentu kohtaa pelottavan tilanteen, se jähmettyy. Jos sen vetää pois tilanteesta, pelko jää päälle, koska sen on annettu paeta esim. pelottavaa ääntä. Jos sen antaa tarkastella kaikessa rauhassa tilannetta, kuten sitä, että pelikentällä pelataan kovaäänisesti koripalloa (pallo osuu maahan tum tum, pelaajat huutavat tai kannustavat toisiaan), se katselee hetken sitä touhua ja sen jälkeen ravistaa jännityksen pois kehostaan. Me ihmiset jäämme helposti tuohon jännittyneeseen tilaan.

– Tea Holm, kirjailija ja teologi

Tiedonjanoinen joogi ja tiedonjanoinen lukija

Matti Rautaniemen Tiedonjanoinen joogi: Mistä joogassa on kyse (2021) tipahti postiluukustani eräänä päivänä kirjailijan puumerkein. Silmäilin kirjaa alusta loppuun ja totesin, että siinä on luettavaa noin 360 sivua.

Koska olen tutkinut itsekin henkisyyttä ja esoteriaa, josta pidin nyt maaliskuussa luennon Helsingin työväenopistossa, minua kiinnosti jooga erityisesti henkisestä näkökulmasta. Aavistelin jo, ettei se ollut vain kuntosalien viime vuosien trendi vaan jotakin paljon syvällisempää.

Rautaniemi toteaakin, että vaikka sitä voi olla nyt vaikea uskoa, on joogalla historiallisesti enemmän tekemistä salatieteiden kuin terveysliikunnan kanssa. Häntä itseään joogan pariin innoitti etenkin Jung.

Kirjassaan Tiedonjanoinen joogi Matti Rautaniemi valottaa omaa joogapolkuaan mutkineen kaikkineen. Joogaa alkoi jossakin vaiheessa tulla häntä vastaan vähän kaikkialla aikakauslehdistä kirjoihin. Mutta aikakauslehtien jutuilla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä sen kanssa, mitä Matti etsi.

Mitä hän sitten etsi? Tietoa itsetuntemuksesta ja psyyken syvyyksistä. Pelkät terveet elämäntavat tai asanat eivät olleet riittävää joogatietoutta. Ne olivat vain jäävuoren huippu. Joogatarjontaa oli paljon, ja joogakoulujen mainokset kaupittelivat hyvinvointia ja valaistumista.

Valaistumista? Koska Matti Rautaniemi opiskeli uskontotiedettä Helsingin yliopistossa, hän yritti saada akateemisen kirjallisuuden vastaamaan kysymyksiinsä joogasta, mutta sekään ei auttanut. (Tässä kohtaa lukija jo miettii, että löytääkö se Matti koskaan sitä, mitä etsii.)

Tässä kohtaa vastaan tuli Mircea Eliaden klassikkoteos Yoga. Sitten Matti kuuli Aatma-divarissa keskustelun, jossa mainittiin Helsingissä oleva joogakoulu. Sinne siis!

Elettiin vuotta 2005. Rautaniemeä kiinnosti erityisesti joogan filosofia, sen historia sekä kysymys siitä, mikä jooga oli alkuperäistä joogaa. Joogaopettajien epämääräiset vastaukset johtivat hänet taas akateemiseen maailmaan.

Jooga oli keskitty uudelleen lännessä. Mutta mitä se oli (ollut) Intiassa? “Aloin vähitellen ymmärtää, että se, mitä joogalla tarkoitettiin joogafilosofian lähteissä, oli yksi asia. Se, mitä tämän päivän joogasaleilla tehtiin, oli toinen.”

Matti matkusti Intiaan, mikä oli eräänlainen kulttuurishokki. Käsitykset maailmasta muuttuivat sillä matkalla. Hän tapasi Gangesilla askeetikkoja, silmänkääntäjiä, pummeja ja pyhimyksiä. Ja hän havaitsi, että joogasta oli tullut kauppatavaraa, myös Intiassa.

Matti toteaa, ettei se matka vastannut ainoaankaan kysymykseen. Mutta jano joogaan ei sammunut. Elämänjano ei sammunut. Innostus mitä ilmeisimmin paistoi etsijän silmistä, kunnes hän löytäisi etsimänsä ja innostuisi lisää.

Lukija saa itse ottaa selvää, miten Matin käy. Löytääkö hän vastauksia kysymyksiinsä. Näitä ovat muun muassa kysymykset: Mitä Instagram-joogeista “pitäisi” ajatella? Voiko guruihin luottaa? Onko jooga muutakin kuin tehokasta jumppaa?

Matti Rautaniemeltä on aiemmin ilmestynyt teos Erakkomajoista kuntosaleille joogan historiasta. Se on myös mieltä ylentävää luettavaa. Mutta oma matka on aivan yhtä mielenkiintoinen käänteineen kaikkineen.

Mattia eteepäin kuljettivat kysymykset, joita hän osasi ja myös uskalsi kysyä. Moni henkinen etsijä etsii nuorena gurua, niin Mattikin. Sellaista ihmettä ei ole tapahtunut, teos Tiedonjanoinen joogi paljastaa jo alkumetreillä. Sen sijaan paljon muuta on löytynyt, ja miksei Matti Rautaniemi voisi olla tällainen guru, henkinen opettaja, lukijalleen.

Jos ei halua päästä perille, on jatkettava matkaa. Ehkä elämä on ikuista opiskelua. Ainakin minun mieleni levottomuudelle se sopii. Etsijän sydän tunnistaa toisen etsijän sydämen. Matti Rautaniemen tutkimukset eivät vuosien varrella keskittyneet vain joogaan vaan myös muihin henkisiin harjoituksiin.

Pidän Rautaniemen lähestysmitavassa sen käytännöllisyydestä. Yleensä moni akateemisesti kiinnostava asia jää teorian tasolle. Mutta Matti ei jätä ketään kylmäksi. Hän kokeilee, testaa, ja hengittää itse henkisiä traditioita. Sen jälkeen hän vasta tarjoilee oppimansa muille ihmisille.

Totta on, ettei teoria riitä. Siitä ei oikeasti tiedä mitään, jos ei ole itse kokeillut. Sekä kirjoittajaa että lukijaa ajaa eteenpäin ja takaa tiedonjano, joka itsessään on matka, josta muodostuu oma päämäärä.

Rautaniemi kutsuu sitä kysymysten viitoittamaksi poluksi. Jotkut haluavat olla varmoja kaikesta. Mustavalkoisuus tuo turvaa. Rautaniemelle matkallaolo on kotonaoloa. Tutkiminen on yhtä kuin harjoitus, vapaa-ajattelu on yhtä kuin näkökulma.

Nostan hattua!

Tiedonjanoinen joogi perustuu artikkeleihin, jotka Rautaniemi on kirjoittanut vuosina 2015-2020. Osa on julkaistu blogeissa, osa lehdissä. Mukana on sekä tietoa että kysymysmerkkejä. Pidän siitä, että aineisto on monipuolista ja että se myös haastaa ja jopa ärsyttää.

Hyvä tutkimus tekeekin juuri niin. Se (uskaltaa) esittää erilaisia näkemyksiä, ristiriitojakin, jotta ne voisi keriä auki kuin lankakerän. Matti Rautaniemi on peräänkuuluttanut älyllistä joogakulttuuria. Asioita tulisi myös analysoida, niistä tulisi voida keskustella. Entä jos kyse ei olekaan vain fiiliksistä?

Hyvän olon tavoittelussa ei ole mitään vikaa, mutta Tiedonjanoinen joogi: Mistä joogassa on kyse on tarkoitettu lukijalle, joka haluaa paitsi harjoittaa joogaa myös tietää siitä kaiken tai mahdollisimman paljon. Kirjaa voi lukea valikoivasti tietyistä luvuista tai sitten alusta loppuun, kuten minulla on tapana.

Jooga itsessään on vaikeasti määriteltävä asia, aivan kuten mikä tahansa katsomus tai uskontokin. Se vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta kun alkaa tutkia asiaa, huomaa äkkiä olevansa keskellä monimuotoista ja -säikeistä ilmiötä.

Joogan takana on intialaisen filosofian koulukunta, joka opettaa sekä mielen että ruumiin hallintaa. Sanalla voidaan tarkoittaa myös tiettyjä asento- ja hengitysharjoituksia. Kyseisellä sanalla on useita merkityksiä, kuten yhteys tai eheys.

Lukiessa koen siirtyväni pintaa syvemmälle: tietoon perimmäisestä todellisuudesta. Tuo tieto on luonteeltaan sellaista, että se herkästi pakenee teoriaa, joka on usein tiedon määritelmä. Joogan määritelmä muuttuu jatkuvasti, niin minäkin.

Rautaniemi käsittelee tulevilla sivuilla muun muassa tantraa (esoteriana), joogatyylejä ja -suuntauksia, joogan sovelluksia, joogabrändejä, joogan taustalla olevaa filosofiaa ja elämäntapaa sekä asanoiden taustaa. Asanat ovat vain osa joogaa, sen välineitä, kuten meditaatiokin.

Lukija saa tietää, mikä on “valon peite”, mistä joogisessa mietiskelyssä todella on kyse ja mikä on joogaharjoituksen päämäärä jne. Tiedonjanoinen joogi vilisee lainasanoja, joita en yritäkään pitää mielessä. Pääasia on, että pääsen perille perimmäisestä ideasta.

Tiesitkö, että jooga on rituaali? Ja että jooga on toimintaa, jolla on aina päämäärä, joka ei välttämättä ole sama kuin kuntokeskuksesi markkinoima? Teoksen mukana pääsee mukaan joogajatkumoon, jonka toisessa päässä on psykofyysiikka ja toisessa päässä metafysiikka.

Jooga on sivistystä, tietoa, harjoitusta, toimintaa, historiaa, filosofiaa, hyvinvointia, tyylilaji tai jotain muuta. Jooga ei ole tuote, ostos, vaan matka, jota jatkan niin mielelläni, mielessäni. Jään pohtimaan joogan ikivanhoja juuria ja käsitän, ettei nykyjoogalla ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa.

Ne voivat silti tulla juttuun!

Joogan historia: Erakkomajoista kuntosaleille

Joogan historia (Matti Rautaniemi) on uudistettu ja laajennettu painos. Alun perin se julkaistiin nimellä Erakkomajoista kuntosaleille: Miten jooga valloitti maailman, joka on loppuunmyyty. Painokset ovat vuosilta 2015 ja 2020. Olen lukenut molempia painoksia – ja pidin.

Toisin kuin joogamyytti, kirja ei väitä, että joogan monien muotojen alla on muuttumaton ydin. Sen sijaan teos Joogan historia vastaa kysymykseen siitä, miten joogasta tuli sellaista kuin sen nyt tunnemme.

Muinaisen Intian erakkomajoista globaaleille kuntosaleille

Jooga on kulkenut pitkän matkan. Patanjali (k. 150 eKr.), Yogasutrana tunnetun tekstin kirjoittaja, edusti niin sanottua klassista joogaa, joka on kaikkien maailmassa nykyisin harjoitettujen joogamuotojen perusta.

Modernilla joogalla tarkoitetaan ensisijaisesti joogamuotoja, jotka ovat syntyneet intialaisen ja länsimaisen kulttuurin vuorovaikutuksessa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Modernin joogan harjoittamisesta

Moderni jooga jakautuu pääasiallisesti kahteen suuntaukseen: tunnustukselliseen ja psykosomaattiseen joogaan. Tunnustuksellisella joogalla tarkoitetaan suuntauksia, joissa joogaa harjoitetaan osana laajempaa uskonnollista maailmankuvaa.

Useimmat karismaattisten gurujen ympärille muodostuneet liikkeet, kuten Hare Krishna -liike ja Oshon seuraajat, ovat tunnustuksellista joogaa. Länsimaissa harjoitettu jooga kuuluu yleensä psykosomaattisen joogan kategoriaan. Painopiste on uskomusten sijaan tiettyjen tekniikoiden harjoittamisessa. Harjoittajat saattavat käydä joogakoululla, mutta kyse ei tavallisesti ole sitoutumisesta minkään liikkeen oppeihin. Joogaharjoitus itsessään on toiminnan keskiössä.

Mikä on oikeaa joogaa?

Teos Joogan historia ei ota kantaa siihen, mikä on aitoa tai alkuperäistä joogaa. Sitä lukemalla voi päästä selville joogan monipuolisesta ja rikkaasta historiasta.

Rautaniemi muistuttaa, että vaikka olisimme kuinka vakuuttuneita oman joogamme aitoudesta ja paremmuudesta muihin nähden, niin se ei poista tosiseikkaa, että joogatyylejä on useita satoja. Ja jokainen tietysti pitää juuri omaansa parhaana ja oikeana.

Joogan käsikirja kaikille

Kyseessä on todellinen joogan käsikirja. Matti Rautaniemen mukaan joogailmiön sisäiset erot ovat niin suuria, että niitä on mahdoton sivuuttaa. Teos Joogan historia kertoo, miksi kaikkia näitä asioita on kutsuttu joogaksi.

Kirjasuositus kaikille, jotka haluavat tietää lisää soturijoogeista, joogan leviämisestä länteen tai tantrasta sekä kaikesta siltä väliltä, kuten guruista ja hindulaisuudesta, sekä saada vastauksen kysymykseen, onko jooga uskonto.

Kirjoittanut: Tea Holm, FT, TM

Joogan harjoittaja tai viikonloppujoogi voi hyötyä joogan historian tuntemisesta. Jos joogaharjoitus on osa elämää ja jos käyttää siihen paljon aikaa sekä rahaa, niin on kenties hyvä tietää, mistä on kyse. On myös johdonmukaista haluta ymmärtää paremmin elämänlaatua parantavien harjoitusten luonnetta. Sitä paitsi joogan historiassa on monia kiinnostavia hahmoja ja tarinoita, jotka liittyvät lisäksi maailmanhistorian merkittäviin tapahtumiin.

Sisäisen rauhan käsikirja (Mitra Vasara)

Sisäisen rauhan käsikirja on paljon enemmän kuin “Ole läsnä, niin kaikki ratkeaa!” -opus. Siitä löytyy monta vastausta: usean henkisen opettajan parhaat sitaatit, tehokkaimmat harjoitukset sekä tiivistä mietiskelyä monesta eri näkökulmasta.

Mitra Vasaran mukaan jotkut uskovat yhden tien valitsemiseen, mutta silloin jokin upea ja tehokas näkökulma voi jäädä kokematta. Olen samaa mieltä siitä, että kun tutustuu useaan ajattelijaan, voi löytää niistä ajatusten helmet ja jopa tehdä helminauhan. Yksi tie voi johtaa perille, mutta viidakko on seikkailu.

Entä jos elämän tarkoitus on oleminen?

Tässä ja nyt. Käytännön kokemus ja luonnollinen olotila kulkevat käsi kädessä. Ihminen ei ole kehitysprojekti, vaan inhimillinen olento, jonka ei tulisi hyväksyä itseään vasta sitten kun… NYT on oikea aika.

Idän ajattelun mukaan kaikki vain tapahtuu. Kaikki tapahtuu itsestään. Mutta sitten ihminen kehittää tarinan. On kenties hyvä kysyä itseltään, ovatko omat tarinat totta, todenmukaisia. Valaistuminen, herääminen tai sisäinen rauha.

Mielen “takana”

Mitä sitten tavoitteleekin, niin se on kontrolloivan ja ajattelevan mielen takana. Mielen, joka käsitteellistää kaiken. Kaiken takana oleva tietoisuus toimii ilman ajatuksiakin. Sellainen tietoisuus myös käsittää kaiken.

Eckhart Tollen mukaan elämäntilanne voi olla mielen aikaansaannosta. Tiedostamalla mielen roolin ja toimintatavan voi alkaa valaistua eli tulla tietoiseksi omasta tilanteestaan, tilastaan.

Omat uskomukset

Uskomusten käsittelyyn on monia tekniikoita. Niitä Mitra myös esittelee lyhyesti. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta tämä käsikirja auttaa ahdingossa. Kun ahdistaa, eikä meinaa päästä pois jostain tilanteesta mielensä tasolla. Yksi tekniikoista on Paranemisen avain.

Itkeminen auttaa stressiin, koska sen kautta kehosta poistuu stressihormoneja. Myös rukoileminen on voimakas hetki. Vapautuminen on vanhasta pois pyristelemistä. Se on uskomustensa juurille pääsemistä. Paloihin purkamista, jotta voitaisiin koota uusi ihminen.

Ilman kysymyksiä ei ole vastauksia

Lukija voi kysyä itseltään esimerkiksi: “Kuka minä olen ilman tätä uskomusta?” Tarinat ovat usein päänsisäisiä kertomuksia. Ne voivat kuitenkin tuntua tosilta. “Mikään tässä maailmassa ei ole pysyvää. Mikään ei ole sinun omaasi. Kun olet vielä elossa, löydä se, joka on sinussa kuolematonta.” – Mooji

Mikä sinusta on kuolematonta?

Kirjoittanut: Tea Holm, FT, TM

Itsensä rakastaminen on rohkea teko

Olet ihana: Uskalla rakastaa itseäsi (2020) on rohkea teko ja kirja ulkonäköyhteiskunnassa.

Oletko valmis löytämään ihanan naisen itsestäsi? Oletko edes etsinyt? Sohvi Nyman kannustaa jokaista naista löytämään oman naiseutensa ja voimaantumaan sitä kautta.

Varoituksen sana: Tämä kirja saattaa lisätä onnellisuuttasi. 💖💖💖

Entä, jos kaiken ei tarvitse olla aina täydellistä?

Miten voi rakastaa isoa kehoa tai itseä, joka ei ole täydellinen? Elämää voi elää omannäköisesti, jolloin ihminen kasvaa kohti itseään. Sohvi kertoo kirjassaan Olet ihana oman kasvutarinansa. Sen, miten arasta tytöstä kasvoi vahva nainen, joka paitsi selätti toistuvan masennuksen myös tuli entistä itsevarmemmaksi.

Kirjoittaja Sohvi Nyman on stylisti ja ihanuusvalmentaja sekä oman alansa vaikuttaja.

Mediassa vallitsee tietynlainen naisihanne. Kirjan harjoituksen avulla voit pohtia, mikä on sinun ihannenainen. Esimerkkejä voi tulla lähipiiristä, eikä näillä ihanteilla ole mitään tekemistä ulkonäön kanssa.

Kirja saa pikkuhiljaa uskomaan, että minäkin olen ihan ihana. Ihan.

Kirjan teemoja ovat mm. naisellisuus, naiseus, naisen seksuaalisuus, minäkuva ja keho sekä sisäinen jumalatar. Sisäisellä puheellakin on suurta merkitystä. Miten sinä puhut itsellesi? Itsetuntoa voi aina vahvistaa.

UNOHDA UUDENVUODENLUPAUKSET ELLEIVÄT NE OLE “RAKASTAN ENTISTÄ ENEMMÄN ITSEÄNI JA LÄHEISIÄNI” SEKÄ “USKALLAN UNELMOIDA ISOSTI”.

Naiseudessa ei ole kyse tietystä painosta tai ulkonäöstä. Ei sopivista mitoista eikä niistä lukuisista uudenvuodenlupauksista, joissa on luvannut taas laihduttaa ensi kesäksi ollakseen bikinikunnossa. Kidutusdieetit eivät toimi pidemmän päälle, vaan voivat jopa siirtää itse ongelman käsittelyä.

Sen, mitä sinä näet peilistä, on tulkinnanvaraista. Kukaan toinen ei ehkä näe samaa. Sohvi Nymanin kirjassa Olet ihana on monia upeita teemoja, kuten kiitollisuus, rakkaus, uskomukset, omat rajat ja tukahdutetut tunteet sekä rohkeus. Mitä rohkeus merkitsee juuri sinulle?

Vain lukija, ihminen itse, voi muuttaa oman tarinansa. Tilastoja ja median malleja ei kannata katsella ja ihannoida, jos haluaa voida hyvin. Jokainen on ihana omalla tavallaan, ja kaikki kasvu lähtee omasta hyvinvoinnista.

Kirjan vapauttava sanoma on se, että kenenkään ei tarvitse mahtua muottiin, sillä jokainen on ihana — sellaisenaan. Jos ajatus ei tunnu luontevalta, niin tämän kirjan lukemisen jälkeen tuntuu!

💋 Tea

Olen magneetti on teos, joka toimii kuin magneetti!

Olen magneetti: Ajatuksen ja rakkauden voimalla kohti unelmaelämää (2020) on kirja vetovoimanlaista ja ajatuksen voimasta. Kirjoittaja Elena Gushchina (lol2o) on Reikimaster, NLP-ohjaaja ja taiteilija sekä kirjailija, valokuvaaja ja mediasuunnittelija. Hän on monilahjakas tekijä, nimittäin hän on myös IT-asiantuntija ja ammattisukeltaja.

Elena Gushchina syntyi Kazakstanissa, lähellä Kiinan rajaa. Hänen perheensä muutti Venäjän Karjalaan, Kostamukseen, jossa hän oppi koulussa suomen kieltä. Korkeakouluopinnot Elena teki Suomessa ja päätyi työskentelemään IT-alalle.

Hän alkoi tutkia tietoisuutta ja energiatodellisuutta. Sen seurauksena syntyi kirja Olen magneetti, joka on julkaistu alun perin venäjäksi ja sen jälkeen englanniksi sekä suomeksi.

Kirjoittajaa kiinnosti vetovoimanlaki ja se, miten sitä oikeasti käytetään. Toimiiko se? Voiko sitä edes käyttää? Kirjoittaja kannustaa lukijaa kokeilemaan, mikä toimii ja mikä taas ei, omalla kohdalla.

Pääosassa teoksessa on magnetismi ja se, kuinka sen avulla voidaan aikaansaada yksilöiden elämässä ilmenevät menestystarinat. Energia voi olla luovaa, ja tätä luovaa energiaa kirjoittaja valjastaa käyttöönsä niin, että lukijakin voisi siitä hyötyä.

Kuuntelemalla sydämensä ääntä voi kenties päästä pisimmälle. 💗

Ihmeet ja ilonaiheet täytyy ensin huomata. Kun on kiitollinen, niin ihmeitä tapahtuu aina vaan lisää. “Lisää” ei ole vaatimus vaan tosiasia, kun ihminen alkaa elää ihmeessä. Kuinka ihanaa onkaan elää unelmaansa, tässä ja nyt. Onnellinen ja kiitollinen on oltava tänään, ei vasta sitten kun… heti huomenna tai vuoden päästä.

Kirjasta suosittelen lukemaan kohdan toivomuspyörästä. Kyseessä on viimeisin muttei vähäisin asia. Kirja Olen magneetti on kirjoitettu kauniisti ja kiinnostavasti. Se kutsuu lukijansa kokonaisvaltaiselle matkalle hyvään oloon, vetovoimaiseen elämään ja saavutuksiin, jotka eivät vain näytä vaan myös tuntuvat hyviltä.

Magnetismissa on kyse elämästä, jossa vetää puoleensa asioita magneetin tavoin. Magneetti vetää puoleensa vastapuoltaan. Kyse ei siis ole magneetista, kirjaimellisesti. Magneetin puoleensavetävä ominaisuus kuvastaa menestystä. Kirjaa lukiessa kaikesta siitä saattaa tulla totta: “Olen magneetti mutta mille?” 🤭

— Tea Holm, FT, TM, tietokirjailija ja blogisti

👉 Elenan tekemää taidetta: http://www.immag.net/